Sipilä MTV:lle: Soten alueet ja rakenne julki torstaina
Pääministeri Juha Sipilä. (Kuva: Valtioneuvosto / Sakari Piippo)
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen linjat julkistetaan torstaina, uutisoi MTV.
MTV:lle asian vahvisti pääministeri Juha Sipilä, kesk., sen jälkeen, kun keskusta oli järjestänyt asiasta ylimääräisen ryhmäkokouksen tiistaiaamuna.
Sipilän mukaan torstaina kerrotaan paitsi alueiden määrä, myös pitkälti soten rakenne mukaan lukien yksityisten toimijoiden asema.
Kokoomus puolestaan piti asiasta maanantaina ylimääräisen ryhmäkokouksen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Keskusta ja kokoomus ovat tiettävästi kiistelleet itsehallintoalueiden määrästä. Kiistaa on arveltu todelliseksi syyksi siihen, että mm. alueiden määrän vahvistaminen on viivästynyt suunnitellusta.
Sipilä vakuutti MTV:lle, että päätös ei enää viivästy torstaista.
Suomen perustuslaki ja Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja, valtiosopimus, joka on otettu Suomen lainsäädäntöön yhdenmuksaiena perustuslain kanssa:
Valtioneuvoston on noudatettava sekä perustuslain että Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan tarkoittamia sekä tosiasiallista itsehallintoa että tosiasiallista kansanvaltaa, demokraattisten valtuustojen läheisyyttä itsehallinnollisiin asukkaisiin nähden.
Sekä itsehallinto että perustuslain tarkoittama kansanvalta ja yksilön oikeus vaikuttaa omiin asioihin, nykyisten kuntien itsehallinnollisten asukkaitten suoralla vaalilla valitsemissa valtuustoissa ja perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten suoralla vaalilla valitsemissa lähialuevaltuustoissa.
Paikallisia lähivaltuustoja ovat 19 maakunnan ja niiden sisään jäävien kuntien suoralla vaalilla valitut, tosiasialliset itsehallinnolliset valtuustot:
– sekä Ahvenanmaan maakuntavaltuusto ja Manner-Suomen 18 maakuntavaltuustoa että näiden sisään jäävät nykyisten kuntien valtuustot.
Perustuslaki on yhdenvertainen kansanvaltaisuudessa kaikkien 19 maakunnan asukkaille:
Taso 1: kunnat
– Vastaavasti kuin itsehallinnolliset maakuntavaltuustot, kuntien valtuustot järjestävät, tuottavat, budjetoivat, rahoittavat ja käyttävät verotusoikeutta kunkin kunnan palvelutarpeen ja eduskunnan säätämien lakien mukaisesti.
Taso 2: maakunnat
– Asukkaittensa itsehallinnolliset 19 maakuntavaltuustoa tekevät päätöksiä, jotka koskevat maakuntien sisään jäävien itsehallinnollisten kuntien demokraattisia asukkaita — luonteeltaan alueellisesti järjestettyjä, tuotettuja, budjetoituja ja rahoitettuja – sekä kuntien asukkaitten lähipalveluja että esimerkiksi maakuntien sairaaloita.
Investoinnit
Itsehallinnolliset maakuntavaltuustot ( kuten nykyiset vapaaehtoiset sosiaali- ja terveyspiirit, kuntayhtymät) tekevät mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät investointipäätökset itsehallinnollisesti ottamalla huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen ennaltaehkäisevän työn: painopiste lähisosiaalityössä ja perusterveydenhoidossa asiakaspalvelun laatua maksimoiden. Nykyiset investoinnit on sovitettava mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uuteen hoitoketjujen hallintaan siellä, missä ei vielä ole vapaaehtoista maakunnallista soten hoitoketjua.
Sisältö
Tosiasialliseen aitoon itsehallintoon sekä kunnissa että maakunnissa kuuluu järjestämispäätökset, tuotantopäätökset, budjettipäätökset, verotus- ja rahoituspäätökset. Vain päätettävät asiat ovat erilaiset: luonteeltaan kuntakohtaiset ja luonteeltaan alueellisesti maakuntakohtaiset.
Eduskunta
Eduskunta säätää kunnille ja maakunnille lait sekä purkaa turhat lait ja normit.
Hyvät käytännöt
Maakunnissa ja kunnissa otetaan käyttöön valtakunnallisesti koordinoituna sekä paikallisesti sovellettuina Suomen kunnissa ja maakunnissa tehtyjä hoidon vaikuttavuutta, laatua ja tuottavuutta parantavat innovaatiot. Näistä hyvien käytäntöjen tehdään internetissä julkinen seuranta niin, että 3 miljardin tuottavuus saavutetaan nopealla aikataululla.
Ennaltaehkäisevä lähityö
Lähtökohtana on tehdä päätökset demokratiassa mahdollisimman lähellä niitä koskevia asukkaita.
Asiat ovat luonteeltaan ensisijaisesti kunnissa tehtäviä; suurkuntaliitokset eivät edistä läheisyysperiaatetta; maakuntaitsehallinto ei edistä läheisyysperiaatetta.
Puoluepolitiikka ei ole perustuslaki:
– Tehtävien poliittinen siirto kunnista maakuntatasolle ei saa vaarantaa perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten nykyisten kuntien itsehallintoa: perustuslakivaliokunnan on pidettävä tästä tiukasti kiinni.
Tarkasti on harkittava ja perusteltava, voidaanko perheiden, lasten ja nuorten sekä koulujen ennaltaehkäisevä paikallinen sosiaalityö ja terveydenhoito siirtää Manner-Suomen 18 maakuntaitsehallinnon valtuustojen päätettäväksi, vai onko päätöksenteko säilytettävä kuntien valtuustoissa.
Kunnista ei voi siirtää mitään tehtäviä ilman tarkkaa harkintaa.
Onko asiassa maakuntakohtaisia eroja, esimerkiksi Lapin ja Uudenmaan välillä?
Alexander Stubbin Kokomus ajaa suuriin kaupunkeihin palveluja keskittävää politiikkaa sote- ja ”itsehallinto” vipuvartena:
perustuslaki ei salli pienten ja keskisuurte kuntien pakkovivutusta ”vapaaehtoisiin” suurkuntaliitoksiin edes Sipilän siunauksella. Kataisen hallitus on käytännön esimerkki perustuslain vastaisesta vivuttaja-kokoomuksesta.
Alueiden määrällä hallitus- ja oppositiopuolueet eivät voi käydä kauppaa soten yksityistäminen vipuvartena, koska on noudatettava perustuslain asukkaille antamaa itsehallintoa omassa kunnassa ja lähialueella. Tiedoksi pääministeri Sipilälle ja Kokoomukselle.
Lähtökohtana perustuslain tuntema kansanvaltainen itsehallinto ja Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja Suomen lainsäädännössä antaa automaattisesti sekä asukkaitten lähialueiden määrän että alueiden maantieellisen sijoittumisen:
noudattaa Manner-Suomen 20 sairaanhoitopiirin valtuustojen jakoa.
Sairaanhoitopiirit, joita on 20, ovat lähtökohtaisesti perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten lähialueita.
Maskunnissa ollaan valmiita vapaaehtoisiin sote-kuntayhtymiin 20 sairaanhoitopiirin pohjalta. Valtioneuvostossa kokoomus jarruttaa maakuntien kaikkien puolueiden yhteisymmärrystä. Kokoomus on tullut Suomen julkiselle taloudelle maksamaan kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti 30 miljardia euroa, joka vuosi 3 mrd.