PSHP:n Ihalainen: Valinnanvapauteen tärkeää määritellä kriteerit
Pirkanmaan sairaahoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen sanoo, että valinnanvapauden lisääntyessä on tärkeää luoda yhtenäiset kriteerit palvelujen tuotannolle ja hankinnalle. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajan Matti Nupposen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Juha Kinnusen mukaan olennaista on, että päätös on saatu aikaiseksi ja raamit luoduksi jatkovalmistelulle.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen:
– Ratkaisu on tekijöittensä näköinen kompromissi. Olen ollut 12 sote-alueen kannalla, sillä silloin pienemmillekin alueille olisi tullut riittävä väestöpohja. Ratkaisu on erityisen hankala niiden kolmen alueen kannalta, joilla ei ole sote-palvelujen järjestämisoikeutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Valinnanvapauden laajentuminen on todella merkittävä asia. Se koskettaa myös erikoisairaanhoitoa, vaikka suurimmat vaikutukset ovatkin perusterveydenhuollossa. Toivottavasti Ruotsista haettaisiin tähän asiaan tutkimuksellista tietoa, jotta olisi tietopohjaa, jonka perustalle suomalaista käytäntöä voitaisiin rakentaa.
– Yleinen pelko on, että kustannukset karkaavat kun valinnanvapaus laajenee: tulee sellaista palvelujen käyttöä, joka ei olisi välttämättä tarpeellista. Kriteerit, joilla palveluja tuotetaan ja hankitaan ovat tärkeitä määritellä yhtenäisiksi koko maassa.
– Sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitää käsitellä myös syntyvien itsehallintoalueiden sisällä omana kokonaisuutena. Jos tavoitellaan 3 miljardin euron säästöjä, tarvitaan merkittäviä rakenneratkaisuja sekä erikoissairaanhoidon työnjakoa.
– Pirkanmaan osalta en näe suuria uhkia, sillä olemme vahva alue. Meillä on Taysin lisäksi kaksi aluesairaalaa ja Tampereen kaupungin Hatanpään sairaala. Toivon että mentäisiin rivakasti siihen suuntaan, että sairaalat muodostaisivat yhden kokonaisuuden.
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Matti Nupponen:
– Jos jotain hyvää ajattelee, niin on nyt saatu ainakin aikaan jonkinlaiset raamit eli rahoituksen linjaus, itsehallintoalueiden määrä ja sote-alueiden määrä. Sitten on otettu linjaus myös valinnanvapaudesta. Rahoituksen tarkempi määrittely vielä
tarvittaisiin. Tällä hetkellä puuttuu vielä ratkaisu siitä, mitkä kolme aluettajärjestävät yhdessä jonkun muun alueen kanssa sote-palvelut.
– Etelä-Savon maakunta on yksi noista 18 itsehallintoalueesta. Maakunnan alueella on yhteensä noin 150 000 asukasta. Siellä on sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri että Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Mikkelin keskussairaalassa on tällä hetkellä 24/7-päivystys ja synnytykset, Savonlinnan keskussairaalassa kevyempi päivystys eikä synnytystä. Näyttäisi siltä, että asukasluvun perusteella maakunnan alueella voisi olla järjestämisvastuinen sote-alue, koska asukasluvultaan pienempiä maakuntia ja sairaanhoitopiirejä on muualla.
– Lähtisin siitä, että väestömääräperusteella ja etäisyystekijät huomioon ottaen Etelä-Savon itsehallintoalue olisi perusteltu. Koska täyden palvelun 24/7 sairaaloita on määritelty 12, tulisi Mikkelin keskussairaala olemaan saatujen tietojen mukaan suppeamman 24/7-päivystyksen keskussairaala.
– Linjaukset edellyttävät vielä paljon yksityiskohtaista valmistelua muun muassa valinnanvapauden toteuttamisen osalta: miten perusterveydenhuollon, eriskoisairaanhoidon ja sosiaalitoimen täydellinen integraatio toteutetaan, jos kansalainen saa valita palvelun julkiselta, yksityiseltä tai järjestöltä. Miten valmistelu viedään eteenpäin itsehallintoalueiden ja sote-alueiden osalta maakunnissa?
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen:
– Olennaisinta on, että päätös syntyi. Nyt tiedetään, mihin suuntaan tulee edetä ja keiden kriittisesti tärkeiden kumppanien kanssa.
– Peruslinjaus on Keski-Suomen osalta selkeä ja on pitkälti sen ajattelutavan suuntainen, mitä Keski-Suomen SOSTE2020-projektissa ja uuden sairaalan valmistelussa olemme pitäneet oletusarvona. Jos lähialueilla täyden palvelun 24/7-sairaaloiden status häviää, meillä on valmiutta neuvotella ja sovittaa kapasiteettitarpeita myös 275 000 isommalle väestöpohjalle.
– Maakuntapohjainen sote-integraatio on mahdollista järjestää, ja halukkuutta ja valmiutta sen viemiseksi eteenpäin myös käytännön tasolla on.
– Sairaanhoitopiiri on valmis omalta osaltaan viemään uudistustyötä eteenpäin ja rakentamaan edellytykset uuden sairaalan toiminnnan osalta 10 prosentin tuottavuushyppyyn.
– Alueiden lukumäärä on sote-lähtökohdista ehkä liian suuri. 12 alueen ratkaisu olisi ollut tarkoituksenmukaisin, sillä kilpailu niukkenevasta henkilöstöstä johtanee siihen, että vaikeudet rekrytoida suppeamman palvelukapasiteetin yksiöihin heikkenee. Tämä kehitys voi ylläpitää yllä jatkuvaa supistuvien resurssien tilannetta, joka pitkällä aikavälillä lamauttaa luovien ratkaisujen etsinnät.
– Kansalaisten valinnan vapauden lisääminen on sinänsä tervetullut elementti. Sen osalta on kuitenkin huolehdittava, että julkisen palvelujen kriteerit laadusta ja kustannuksista sekä vaikuttavuusperusteista on pitävä, ettei verovaroja valu vaikuttamattomiin ja hyödyttömiin palveluihin.
– Valinnan vapaus ei missää maailmalla ole täydellistä vapautta, vaan sovittujen ehtojen ja palvelutuottajien välillä tehtävää valintaa. Siis sellaisten, jotka sitoutuvat alueen väestön hyvinvointitarpeiden tavoitteiden tukemiseen.
– Sosiaalipalveluista on niiden volyymiin nähden puhuttu hälyttävän vähän.
Nupposen ja Kinnusen kommentit julkaistu 9.11., Ihalaisen kommentit lisätty 11.11. klo 06.49.
Sairaanhoitopiirien delegaatiot pääsivät lähes siihen lopputulokseen, mitä aktiivisesti lobbasivat vuosikaudet. Se, mikä olisi ollut kansalaisten ja etenkin veronmaksajien etu ei olisi ollut sairaanhoitopiirien etu. Jatkossakin pojat pitänevät huolen, että mennään erikoissairaanhoito edellä ja sote-integraatio jää sivuseikaksi. Iloisena maksellaan jatkossakin holtittomasti paisuvia sote-menoja.