Professori Niiranen: Huomiota sosiaalipalveluihin ja asukaslähtöisyyteen

Itä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen professori Vuokko Niiranen on huolissaan sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

– Ne ovat jääneet taustalle julkisessa keskustelussa, ja myös asiantuntijalausunnoissa puhutaan voittopuolisesti terveyspalveluista ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhteista.

– Miten esimerkiksi mahdollisessa palvelujen ostamisessa yksityiseltä palveluntarjoajalta otetaan huomioon sosiaalipalveluihin, kuten lastensuojeluun sisältyvät, julkista viranomaisvaltaa edellyttävät toimenpiteet? Niiranen kysyy.

Myös asukaslähtöisyyteen pitäisi Niirasen mielestä kiinnittää enemmän huomiota.

–  Olisi tärkeää, että järjestämislain yhteydessä mietitään vielä tarkkaan sitä, miten kansalaisten ääni saadaan uusilla itsehallintoalueilla kuulumaan myös vaalien välillä, Niiranen miettii.

Uudistus on mahdollisuus tehdä asioita toisin

Kokonaisuutena uudistus on Vuokko Niirasen mielestä hyvä mahdollisuus kehittää sekä kuntien uudenlaista toimintamallia että asukaslähtöistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa.

– Uudistus on ennen kaikkea mahdollisuus tehdä asioita toisin. Uudet rakenteet sellaisenaan eivät vielä muuta käyttäytymistä. Kaikilta toimijoilta, niin valtion kuin kuntienkin tasolla tarvitaan uudenlaisia näkökulmia ja halua uudistaa toimintatapoja ja päätöksenteon malleja.

Niirasen mielestä olennaista on, että uusien itsehallintoalueiden ja kuntien poikkihallinnollinen yhteistyö toimii.

– Sen tärkeys nousee esille monilla alueilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ja vanhuspalveluissa.

Sote-palvelujen hankintaosaamisessa Niiranen pitää tärkeänä sitä, että hankinnat eivät jäisi yksin hankintayksiköiden asiaksi.

– Hankinnoissa tarvitaan yhteistyötä asiakasrajapinnan eli palvelusta vastaavan työntekijä- ja johtajatason kanssa.

 

Ammattiryhmien väliset suhteet haasteena

 

Niiranen nostaa uudistuksen yhtenä haasteena esiin eri ammattiryhmien suhteet.

Kun tavoitteena on aivan uudenlainen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, sen kehittämisessä kohdataan alan vahvojen professioiden omat intressit.

– Varmasti pohditaan, millä koulutuksella mitäkin ammattiryhmää saa johtaa.

 

Millainen on itsehallintoalueiden ja kuntien välinen suhde?

 

Niiranen sanoo olevansa tutkijana myös kiinnostunut kuntalain, perustuslain ja sote-järjestämislain keskinäisestä suhteesta.

– Se on kiinnostava sekä palvelujen järjestämisen ja saavutettavuuden, kunnan perustehtävän että kuntalaisten osallisuuden näkökulmasta.

Niirasen mukaan on kaiken kaikkiaan kiinnostavaa nähdä, millaisiksi uudet itsehallintoalueet muotoutuvat ja miten niissä toteutetaan palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset vastuusuhteet.

– Kaipaisin ehkä enemmän kokonaisvaltaista strategista keskustelua siitä, millaiseksi halutaan paikallisen ja alueellisen demokratian muodostuvan, ja millaiseksi suunnitellaan valtio-kunta -suhteita sekä uusien itsehallintoalueiden ja kuntien välistä suhdetta.