Suomi on Euroopan edelläkävijä koulujen koodausopetuksessa
MOOC-kurssilaisista 40 % ei ollut aiemmin koodannut.
European Schoolnetin tekemä 20 maan vertailu osoittaa, että Suomi on koulujen koodausopetuksessa edelläkävijä.
Suomen lisäksi koodausta eli ohjelmointia opetetaan ala-asteikäisille kuudessa muussa maassa, joista vain Isossa-Britanniassa ja Belgiassa sen on pakollinen osa opetusta.
– Niissä se on kuitenkin oma oppiaineensa, painottaa oppimista ja teknologiaa Aalto-yliopistossa tutkiva Tarmo Toikkanen.
– Meidän lisäksemme vain Italiassa se mainitaan opetussuunnitelmassa oppiainerajat ylittävänä elementtinä. Suomi on linjannut, että koodaus on yksi oppimistaito; aivan kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja piirtäminen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ensi syksynä koodaus tulee Suomessa pakolliseksi osaksi kaikkea peruskoulun opetusta.
Opetussuunnitelman tavoite on, että lapset oppivat ymmärtämään, miten tietokoneet toimivat ja millaisia tehtäviä niiden kannattaa antaa tehdä.
Tämä asettaa uudenlaisia haasteita myös opettajille, joista osalla ei ole lainkaan aiempaa kokemusta koodaamisesta saati sen opettamisesta.
Aalto-yliopisto osallistui syksyn aikana toteutettuun MOOC-verkkokurssiin, joka tarjosi perehdytystä koodaamiseen opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Toikkanen vastasi hankkeen koordinoinnista ja teoriasta.
Verkkokurssi oli menestys. Sen aloitti 1 301 opettajaa, joista 471 suoritti kurssin loppuun asti.
– Opettajille MOOC tarjosi mahdollisuuden kokeilla käytännössä ja ohjatusti samoja ohjelmointiympäristöjä, joita heidän oppilaansakin tulevat luultavasti käyttämään, Toikkanen sanoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.
MOOC-verkkokurssin materiaali löytyy Koodiaapinen.fi-sivuston kirjastosta. Koodiaapinen puolestaan on talkoilla syntyvä opas opettajille. Sivustolle on koottu perustietoa, mielipiteitä ja kokemuksia koodauksesta ja sen mahdollisuuksista mm. opetuksessa. (Koodiaapinen.fi: Koodauksesta sanottua)
Digiloikka vaatii edellytysten turvaamista
Hallitus on kertonut tukevansa perusopetuksen uudistamista ja digioppimisen vahvistamista 121 miljoonalla eurolla.
– Lisäksi panostamme opettajiimme uudistamalla ja lisäämällä opettajien täydennyskoulutusta. Kyseessä on suurin yksittäinen panostus koulutuksen uudistamiseksi tulevina vuosina, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., totesi lokakuussa.
Opettajien koulutus on todella tarpeen, muistutti Opetusalan ammattijärjestön OAJ muutama viikko sitten. OAJ kritisoi digiloikka-aikeen edellytyksiä suorasanaisesti ja muistutti, että suuri osa opettajista on vailla digitaalisia työvälineitä.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistutti, että opettajilla kyllä riittää halua digitalisaation toteuttamiseen, jos vain työvälineet ovat saatavilla.
Digiloikkaa suunnitellaan vauhdilla ainakin Helsingissä, jossa etsitään pilottikouluja ensi vuonna alkavaan digitalisaation kehittämiskokeiluun.
– Koulun on oltava valmis ottamaan digiloikka yhteisöllisesti, niin että koko henkilöstö on loikassa mukana. Digiloikassa on tärkeää myös kodin ja koulun välinen viestintä sekä huoltajien osallisuus, sanoo Helsingin opetusviraston digitalisaatio-ohjelmaa vetävä Pasi Silander.
Lisää koodauksesta ja kouluista Kuntalehdessä 13/2015, joka ilmestyy 17.12.
