Tarja Myllärinen: Sote-uudistuksessa kuultava alueellisia edelläkävijöitä
Kainuu ja Etelä-Karjala ovat jo saaneet hyvää aikaan omilla sote-malleillaan. Hyvistä kokemuksista pitäisi ottaa oppia isossa uudistuksessa, sanoo Tarja Myllärinen.
On hyvä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on jo lähtenyt liikkeelle joissakin maakunnissa, totesi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen keskiviikkona Kuntaliiton järjestämässä uudistusklinikassa.
Kyseessä oli historiallinen ensimmäinen verkkovastaanotto, jossa liiton asiantuntijat vastasivat suorassa verkkolähetyksessä kunnista lähetettyihin kysymyksiin. Kysymysten aiheena oli sote- ja itsehallintoalueuudistus.
Uudistusten on määrä astua voimaan 1.1.2019. Myllärinen vertasi päivämäärään liittyvää odotusta milleniumiin eli vuosituhannen vaihteeseen ja kaikkeen epäluuloon ja –varmuuteen, mikä siihen liittyi.
– Kun tehdään suuria muutoksia kerralla, on todennäköistä että kaikki ei suju kuin Strömsössä, Myllärinen sanoi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– On hyvä että on alueellisia edelläkävijöitä, Kainuu ja Eksote. Vaikka alueet ovat pieniä, kannattaa kuunnella kokemuksia näiltä alueilta.
Myllärinen nosti esiin huolen siitä, että sotessa unohtuu toinen tärkeä puoli eli sosiaalipalvelut, kun puhetta terveyspalveluista piisaa niin runsaasti.
– Sosiaalihuollon palveluissa keskittäminen tuottaa hyötyä. Paras-hankkeesta lähtien monet kunnat tehneet pienimuotoista keskittämistä esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaishuollossa, Myllärinen muistutti.
Muistettava myös psykologinen puoli
Kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksiköstä muistutti, että itsehallintoalueuudistuksessa on tiukan juridiikan ohella huomioitava psykologinen puoli.
– Alueella toimijoiden on voitava ratkaista asioita joita kohtaavat alueellaan. Tiukasta ohjauksesta vapaampi tapa toimia mahdollistaa itsehallinnon.
– Kun sote tulee tiukalla ohjauksella, on kysyttävä, miten aidosti itsehallintoa saadaan, Majoinen pohti.
Hän sanoi törmänneensä taajaan epätietoisuuteen tai väärinymmärryksiin esimerkiksi siitä, millä tavalla itsehallintoalueen valtuusto muodostetaan. Majoisen mukaan olisi hyvä käydä läpi valtuustoissa, hallituksissa ja johtoryhmissä, mistä on kysymys
Majoinen pitää hyvänä ajatuksena etukäteisarviointia siitä, mitä kaikkea itsehallintoalueen tulo oman kunnan kohdalla merkitsee.
– Päästään konkreettisiin kysymyksiin siitä mitä se meidän kunnan näkökulmasta voisi tarkoittaa ja miten kunnan johtamisjärjestelmää voisi uudistaa uudessa tilanteessa.
– Kannustan etukäteisarviointiin kovasti, Majoinen sanoi.
Kyse myös massiivisesta kuntauudistuksesta
– Tehdään myös suurta kuntauudistusta, muistutti Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen.
Sulonen kuvaili koko suuren uudistuksen kolikon toiseksi puoleksi kuntaa, siihen jääviä tehtäviä ja niiden rahoitusta sekä niiden henkilöstön rahoitusta.
Edessä olevaa muutosta Sulonen kuvaili ”peruskunnille massiiviseksi asiaksi”, niin paljon asioita on vielä ratkaisematta.
– Itsehallintoalueuudistukseen liittyen kuntiin jäävien palvelujen rahoituskysymykset ovat erittäin iso asia, ja pikkaisen jääneet sen jalkoihin että miten itsehallintoalueet järjestetään ja rahoitetaan, Sulonen näkee.
– Ei unohdeta peruskuntaa! Sulonen muistutti.
Tallenne uudistusklinikasta julkaistaan Kunta.tv:ssä perjantaina 18.12.
Arto Sulonen ja Kaija Majoinen verkkovastaanotolla.
(Kuva: Kunta.tv)
