Sama itsehallintomalli ei sovi koko maahan
Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (vas.), Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, VT Timo Aro ja tutkija Jenni Airaksinen osallistuivat Turun ja Tampereen teettämän, isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitystä koskeneen selvityksen julkistamiseen. (Kuva: Seppo Haavisto)
Isot ja keskuskaupungit katsovat, että niiden asemaa Suomen elinkeinoelämän ja talouden pyörittäjinä ei saa vaarantaa pakottamalla koko maa yhdenmukaiseen itsehallintomalliin.
Hallituksen kaavailemat itsehallintoalueet ovat jo kooltaan niin erisuuruisia, että samanlaiset toimintamallit eivät voi tulla kysymykseen.
Eri puolilla Suomea myös maankäyttö-, liikenne- ja asuntotuotanto poikkeavat suuresti toisistaan ja yhdenmukaisen järjestelmän luominen aiheuttaisi isojen ja keskuskaupunkien kehityksessä takapakkia.
Lue lisää Kuntalehdestä 1/2016 (ilm. 21.1.)!
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aiheesta aiemmin:
Timo Aro: Itsehallintouudistus ei toimi yhdellä mallilla
Isot kaupungit eivät halua itsehallinnollisia maakuntia eivätkä uutta julkisen toiminnan hierarkiaa. No, eipä tietenkään, kun kaupunkien omat organisaatiot ovat jo tarpeeksi hierarkkisia ja jäykkiä.
Tampere voisi aloittaa kunta- ja maakuntauudistuksen omasta organisaatiostaan.
Hyvä, että edes joku uskaltaa kyseenalaistaan tämän järjettömyyden.
Isot kaupungit hamuavat itsehallintoaluelakiin erityisetuja, 13.1.-16 Finlandia-talossa pidetyssä tilaisuudessa (kuntalehti 13.1.16). Selvityksen laatija tiivistää asian näin. ”Kaupunkialueilla on monia erityistekijöitä, jotka liittyvät niin kilpailukykyyn ja osaamiseen kuin maahanmuuttoon ja työllisyyteenkin.
Kaikki nämä lisäävät suurten kaupunkien vastuita, kustannuksia ja palvelutarpeita. Tästä syystä niiden erityisasema on perusteltu, selvityksen laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo”.
Kaikkia näitä asioita esiintyy myös pienempien kaupunkien ja kuntien kehityslistoilla. Erityisen hämmentävää on, että hyvin menestyvät isot kaupungit nyt ryhtyvät eriytymällä muusta kuntakentästä turvaamaan omia etujaan. Tarvitaanko Suomessa kohta kaksi Kuntaliittoa? Onneksi tämä hallitus on linjannut yhdenvertaisen aluepolitiikkansa koko maa asuttuna tyyliin.
Helsingin seutu on omaa luokkaansa, liikenneväyliin ja tunneleihin on tarvittu maalaisilta satoja miljoonia ja lisää on pyynnissä omituisiin taidemuseoihin. Kaiken huippu on helsinkiläisten ostostunnelihanke Tallinnaan. Jos kuntaliiton isojen palaveri otetaan tosissaan, pitää myös maalaisten järjestää puolenpitorintama. Maasta ja metsistä se bkt näinä nollakehityksen vuosinakin syntyy kovalla työllä. Tulevissa itsehallintoalueiden pelisäännöissä myös elämän ylläpitoa tuottavat on huomioitava.
Esko Järvenpää
kaupunginvaltuutettu (ps.) Jämsä
Isot kaupungit edelleenkin ahneita ja kuten edellä kirjoitettiin, niin yhteiskunnan rahaa niiden hankkeisiin on uponnut valtavia summia.
Isoilla kaupungeilla on usein paljon muitakin tuloja, kuin verotuloja, esimerkiksi energiayhtiöiden tuottoja.
Koko maa asuttuna on parempi tyyli, kuin keskittää kaikki kalliisti keskuskaupunkeihin. Isot keskuskaupungit käyttävät jo nyt melko suurta valtaa kaupunkialueilla ja saaneet erinäköisin systeemein kehyskuntia maksumiehiksi moniin hankkeisiin.
https://jamsabloggaa.wordpress.com/2016/01/14/hallinto-kevenee/
Eiköhän ne rahavirrat kulje sittenkin suurista kaupungeista pienempiin kuntiin.
Toisaalta onhan se saman mallin mukaan toiminta myös oikein, varsinkin kun mallilla ymmärrämme esimerkin ja kaavan eron toisistaan ja toiminnoissa.
Malli kertoo toimista joihin on ryhdyttävä jotta saataisiin tavoiteltu tulos ja kuinka toimisimme tuloksen suuntaan. Kaava kertoo takemmin miten on jokainen kohta toteutettava jotta saadan halutunlainen lopputulos. Se että malleissa on koko ja laatueroja voi johtua kokonaan alueen väestömäärästä, ikäjaukautumasta, sairastavuudesta jne. jne. Malli varmstikin ottaa nämä huomioon.
Isojen kaupunkien koko maakunnan talouden keskittyminä, tulee myös olla takaisin säteilevä voima, harvemmin asuttujen alueiden sote palveluille.
Kuntaliitto edustaa
http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1305551823856
Suurten kaupungien vaatimus päästä eriarvoiseen asemaan on käsittämätöntä ja turhaa touhua. Niiden kehittyminen on ollut ja tulee olemaan aina niistä itsestään kiinni. Jos Turun oma hallinto olisi yksinkertaista ja ymmärrettävää sekä kaikilta osin yhdenmukaista hyvää johtamista, niin Turku olisi kehittynyt nykyistä huomattavasti paremmin.
Valtakunnan tasolla ei kannata ottaa mallia sekavista hallintomalleista, joissa valta ja vastuu hukkuu moniportaisiin toimimattomiin rakenteisiin, jotka maksavat maltaita ja johtavat tehottomaan toimintaan. Jos Turkua johdettaisiin hyvin talous olisi tasapainossa ja palvelut toimisivat hyvin.
Eli valtakunnassa hallinnon pitää olla yhdenmukaista selkeää ja ymmärrettävää. Kaikilla on oltava samat pelisäänöt. Syytä katsoa peiliin, jos voimavaroiltaan etuasemassa olevat kaupungit eivät pärjää tulevaisuudessa.
Isojen kaupunkien huoli on monin osin perusteltua. Itsehallintoalueiden koko ja kyky osoitettavista vastata tehtävistä jo pelkän yhdyskuntarakenteen, taloudellisen rakenteen ja väestömäärän osalta takia on kyseenalainen. Tulonsiirrot alueilta toiselle saattavat muodostua jopa nykyistä kuntien välistä järjestelmää ongelmallisemmiksi.
Itsehallintoalueet eli maakuntahallinto tulee, se on selviö. Tulonsiirrot tapahtuvat ensisijaisesti eteläisestä Suomesta pohjoiseen. Kainuu on aivan eri asia kuin Uudenmaanseutu tai vaikkapa Pirkanmaa. Isojen kuntien täysin hyväksyttävä huoli on, miten niiden mahdollisuudet kehittää omaa kuntaansa ja kaupunkiseutuja toteutuu. Sitä ei voi kuitenkaan toteuttaa lisähimmeleillä vaan lainsäädännöllä. Siihen on oikeus vaikuttaa.