Kuntien velkaantumisen kasvu taittui, tilikauden tulos odotettua parempi

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos oli 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla.

Tilastokeskuksen kokoamien kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia.

Merkittävin yksittäinen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toimintatuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan.

– Vuoden 2015 tiedot olivat parempia kuin viime syksynä laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Ennakoitua parempi tulos, kuntien velkaantumisen hidastuminen sekä se, että kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan täksi vuodeksi maltillisesti, osoittavat kuntien toimivan vastuullisesti, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen totesi tiedotustilaisuudessa 10. helmikuuta.

Kuntien säästötoimet tehosivat

Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kunnassa.

Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähivuosinakin tasapainossa, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu sanoi.

Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla.

– Kuntatyönantajan kilpailukyvyn kannalta tärkeätä on, että kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan samalla tavalla muiden työnantajien kanssa kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi. Työvaltaisella kunta-alalla tärkeätä olisi paikallisen sopimisen edistäminen, Jari Koskinen sanoi.

Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa.

Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia.

– Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja, Soosalu totesi.

Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa.

Talouden kestävyys vaatii toimenpiteitä

– Tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikkahakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi.

Kuntatalouden kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista.

– Sen lisäksi tarvitaan niin valtion kuin kuntienkin toimenpiteitä sekä maakuntauudistusta siten, että kuntien ja maakuntien riittävä rahoitus, toimintakyky ja elinvoima turvataan.

Tilastotietoa kuntien tilinpäätöksistä, talousarvioista ja taloussuunnitelmista Kuntaliiton verkkosivuilla

Tilastokeskuksen tiedote kuntien talouden tilanteesta

Lisää aiheesta:

Kuntatalous on samaan aikaan ylijäämäinen ja alijäämäinen

Lisää kuntien taloudesta tuoreessa Kuntalehdessä 2/2016, jonka teema on talous

Katso Jari Koskisen haastattelu Kunta.tv:stä:

Katso tallennevideo tilaisuudesta