Juuka juhli jäätä, vaikka silta suli
Jääjuhlassa sillan raunioilla poltettiin puinen, 5x5-metrinen Da Vincin symboli. Palava symboli on osa eurooppalaista kansanjuhlaperinnettä. (Kuva: Stijn De Boer)
Juukaan suunniteltu maailman pisin jäinen silta romahti sulamisen seurauksena viime viikolla, mutta se ei estänyt juukalaisia juhlimasta jäätä ja paikallisen Jäämaan avajaisia lauantaina.
Hollantilainen Eindhovenin teknillinen yliopisto yritti tammi-helmikuussa 2016 rakentaa maailman pisimmän, jänneväliltään 35 metriä pitkän, jääsillan Juuan Nunnanlahteen. Silta pyrittiin toteuttamaan Leonardo Da Vincin vuonna 1502 tekemän rakennesuunnitelman pohjalta.
Silta tehtiin vahvistetusta jäästä. Jään vahvikkeena käytettiin selluloosaa, jota testattiin edellisenä talvena jääkatedraalin teossa. Jäärakenteiden suunnittelun ja rakentamisen vetäjänä toimi Eindhovenin teknillinen yliopisto, lisäksi hankkeessa oli mukana kaksi muuta hollantilaista yliopistoa, Aalto-yliopisto sekä yliopistot Belgiasta, Englannista ja Skotlannista.
Tammikuun alun pakkaskelit suosivat jäärakentamista, jonka jälkeen rakentaminen hidastui yli 30 asteen pakkasen vuoksi. Kovien pakkasten jälkeen jäärakennustyöt pääsivät taas hetkeksi jatkumaan, kunnes helmikuun alun suojasää keskeytti rakentamisen toistamiseen. Da Vincin Jääsilta ei valitettavasti kestänyt pidempään jatkunutta lämmintä ja sateista ilmavirtausta vaan romahti korjauskelvottomaksi 8. helmikuuta kello 4 aamulla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lauantain jääjuhlassa puhunut Juuan uusi kunnanjohtaja Markus Hirvonen totesi jäärakentamisesta tulleen viime vuosina osa Juukaa ja sen julkisuuskuvaa ja tuovan paikkakunnalle kansainvälistä tunnettavuutta.
Kansainvälisen Rakennejää ry:n puheenjohtaja Kai Iiskola kertoi kokeellisten jäärakenteiden onnistumisen olevan aina epävarmaa. Projektit ovat kuitenkin paljon muutakin kuin rakentamista: Kansainväliset, vapaaehtoistyönä työskentelevät opiskelijat valmistelevat projekteja kuukausia. Samaan aikaan projektien mahdollistaminen, kuten rahoitus ja valmistelut, vaativat paljon työtä.
Yksistään Juuan kunnalle kolmen vuoden keskeneräisiksi jääneistä jääleikeistä on aiheutunut yli 500.000 euron kustannukset. Paljonko hollantilaiset ovat käyttäneet rahaa, sitä Juuassa ei kerrota, mutta 140 hengen pyöriminen näissä leikeissä ei liene sekään ollut heille ilmaista.
Kaikki kolmen vuoden kokeilut ovat epäonnistuneet, kun jokainen rakennelma on jäänyt kesken tai sortunut jo ennen valmistumistaan. Syy on pantu sääolosuhteiden tiliin, mutta olennaisin epäonnistumisen syy lienee osaamattomuus ja epärealistiset tavoitteet.
Juuan hankkeet ovat opettavainen esimerkki, miten epätoivoisessa kuihtumiskierteessä oleva kunta yrittää kohottaa imagoaan polttamalla rahaa hankkeisiin, jotka syövät kunnan peruspalveluja. Kun kahden valtapuolueen ryhmäkuri on ehdoton, tyhmyydet päätetään yksimielisesti , jottei kukaan vain leimaantuisi. Nähtäväksi jää, riittääkö tyhmyys kokeilla seuraavaksi jäistä Eifel-tornia. Sellainenkin unelma Juuan päättäjillä kuuluu olevan ilmassa.
”Syy on pantu sääolosuhteiden tiliin, mutta olennaisin epäonnistumisen syy lienee osaamattomuus ja epärealistiset tavoitteet”.
Millä mandaatilla sinä tuollaista julistat? Ota silmä käteen ja katso lämpömittaria – onnistuuko jäärakentaminen mielestäsi näillä keleillä? Kyse ei siis ole osaamisen puutteesta eikä myöskään epärealistisista tavoitteista, vaan kyse on huonosta tuurista säiden suhteen.
Tietenkin voi spekuloida, että jos esim. kaltaisiasi henkilöitä olisi kiinnitetty riittävästi projektiin, niin jo pelkkä negatiivinen asenne olisi riittänyt jäädyttämään paikan kuin paikan.