Kuntien roolia häiriötilanteissa väheksytään
Kun jotain tapahtuu, niin apua tarvitaan. Ja kun jotain suurta tapahtuu, niin apua tarvitaan vielä enemmän.
Valtion viranomaisten taholta ei tunnusteta kuntien merkittävää roolia häiriötilanteiden hallinnassa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan valmiuslain velvoitteet ovat jääneet ajastaan jälkeen ja rakenteet sekä säädökset tulisi saattaa ajan tasalle.
-Häiriötilanteiden hallinta alueilla perustuu kolmikantaan, jossa osapuolina ovat turvallisuusviranomaiset, kunnat ja vapaaehtoiset. Kuntien merkitystä valtio ei ole tunnustanut. Teoriassa se myönnetään, mutta käytännössä ei. Kuntien edustajat puuttuvat esimerkiksi kokonaan turvallisuuskomiteasta. Kuntien merkitystä väheksytään, valtiotieteen tohtori Juhani Kivelä arvioi.
-Kuntien rooli korostuu etenkin tilanteiden jälkihoidossa. Myyrmäen tapahtumien jälkihoito on ollut Vantaan kaupungin vastuulla näihin päiviin saakka. Samoin Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkihoidosta kunnat ovat yksin vastanneet sen jälkeen, kun akuuttitilanne on ohi, Kivelä jatkaa.
Kivelän väitöstutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 130 turvallisuustoimijaa eri sektoreilta. Väitöstutkimus Hiljainen hälytys: Yhteiskunnan häiriötilanteiden hallinnan tila vuosina 2012 -2014 tarkistettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnassa helmikuun lopulla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yhteistyö kuntoon
Toimiva yhteistyö eri tahojen kesken on oleellinen asia häiriötilanteiden hoidossa. Juhani Kivelä huomauttaa läänien lopetuksen hävittäneen häiriötilanteissa tarvittavan alueellisen johtorakenteen.
-Yhden viranomaisen toimin ei pystytä häiriötilanteita hoitamaan, vaan tarvitaan toimivaa yhteistyötä. Tilanteita on pystytty kohtuullisen hyvin hoitamaan, kun meillä on pieni yhteiskunta ja asioita on improvisoitu hyvin. Maahanmuuttokriisin hallinta näyttää onnistuneelta improvisaatiolta, Kivelä toteaa.
Tutkimuksessa korostui turvallisuustoimijoiden yhteistoimintakoulutuksen puute. Käytännön ehdotuksena tutkija esittää alueellisen maanpuolustuskoulutuksen uudistamista tasapainoiseksi kokonaisturvallisuuskoulutukseksi.
-Nyt turvallisuuskoulutus lähtee siitä, että varaudutaan poikkeusoloihin ja sotaan. Minä ehdotan tutkimuksen pohjalta, että alueellinen maanpuolustuskoulutus tulisi uudistaa tasapainoiseksi kokonaisturvallisuuskoulutukseksi. Toiminnan motivaatiopohja paranisi ja samaan aikaan koulutus palvelisi yhä myös poikkeusoloja ja sotatilannetta, valtiotieteen tohtori Juhani Kivelä esittää.
