Valinnanvapaus jakaa sote-johtajien näkemyksiä

Valinnanvapauden vaikutus sote-palveluiden yhdenvertaisuuteen jakaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n mukaan sosiaali- ja terveysjohtajien näkemyksiä. Järjesetön kyselyyn vastanneista 38 prosenttia arvioi yhdenvertaisuuden parantuvan ja 36 prosenttia vähenevän.

– Valinnanvapautta on punnittava erityisesti siitä näkökulmasta, edistääkö se sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista asiakkaan näkökulmasta. Parantaako se palvelujen saatavuutta ja laatua ja sitä kautta kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sanoo SOSTEn johtaja Anne Knaapi.

Kyselyn vastaajien mielestä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta. Valinnanvapauden ennakoidaan parantavan palvelujen laatua kaupungeissa ja taajamissa.

Vastaajat ennakoivat saatavuuden parantuvan taajamissa ja keskikokoisissa 25 000−60 000 asukkaan kunnissa. Vastaavasti maaseudulla palvelujen saatavuuden arvioidaan heikkenevän.

SOSTEn mukaan erityistä huolta sote-johtajissa aiheutti pitkäaikaissairaiden ja monipalveluasiakkaiden palvelujen saatavuus, ehjät, toimivat hoitoketjut.

 

Valinnanvapauteen kaivataan määrittelyjä

 

Johtajien mukaan valinnanvapaus toteutuu huonosti erityisesti muistisairailla ja kehitysvammaisilla, jos omaiset eivät aktiivisesti seuraa palvelujen saamista.

– Tarvitaan tarkkaa määrittelyä siihen, mihin sosiaali- ja terveyspalveluihin valinnanvapaus soveltuu. Mikäli asiakas tarvitsee valinnan tekemiseen tukea, tarvittava palveluohjaus on järjestettävä. Palveluohjauksen merkitys korostuu, Knaapi katsoo.

Kyselyn mukaan puolet sosiaali- ja terveysjohtajista ennakoi valinnanvapauden lisäävän kustannuksia. Kustannusten nousussa johtajat pohtivat sitä, millä perusteilla yksityisen palvelun suoritteita korvataan ja missä laajuudessa palveluja voi julkisin varoin käyttää.

SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselyyn vastasi 109 kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- terveysjohtajaa. Vastaajat edustavat 53 prosenttia kunnista.