Kari Prättälä selvittää Lex Kittilää
Valtiovarainministeriö teettää selvityksen mahdollisista kuntalain säännöksistä kunnan päätöksenteon turvaamiseksi. Selvityshenkilönä toimii oikeustieteen lisensiaatti, Kuntaliiton entinen lakiasiain yksikön johtaja Kari Prättälä. Prättälän toimikausi on 21.3.-25.4.2016.
Prättälä selvittää mahdollisia kuntalain säännöksiä, joilla voitaisiin puuttua tilanteisiin, joissa kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus ovat vaikeutuneet esteellisyyssäännöksien ja rikostutkinnan johdosta.
Lainsäädännön uudistustarve johtuu tilanteista, joissa kunnan toimielintä on ollut vaikeaa saada päätösvaltaiseksi jäsenten esteellisyyksien perusteella. Myös luottamus kunnan päätöksentekoon on heikentynyt rikostutkinnan laajuuden vuoksi.
Lainsäädännön tarve on noussut esille Kittilän kunnan luottamushenkilöihin kohdistuvien rikospäilyjen takia. Helmikuussa uutisoitiin, että kunnanjohtaja Anna Mäkelän potkuihin liittyvät rikosepäilyt koskevat lähes kaikkia Kittilän valtuutettuja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Prättälän on tarkoitus selvittää myös säännöksiä tilanteisiin, joissa kunta tai sen toimielinten jäsenet ovat jättäneet noudattamatta esteellisyyttä koskevia tai muita kunnan päätöksenteon turvaavia säännöksiä. Hänen tulee tehdä myös ehdotus mahdollisista kuntalain muutoksista pykälämuodossa perusteluineen.
Voimassa olevan kuntalain mukaan valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Valtiovarainministeriöllä ei ole toimivaltaa puuttua kunnan yksittäisiin päätöksiin.
Hieman palautetta Valtiovarainministeriön tekemä HE:n esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta (410/2015:
1. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan, ettei kuntalaissa ole ollut säännöksiä, jotka mahdollistaisivat valtiolle puuttumisen tilanteisiin, joissa kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä päätöksenteon uskottavuus ovat vaarantuneet. Esitys sisältää säännökset varavaltuutetuista, tilapäisestä valiokunnasta ja poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevan kunnan selvitysmenettelystä.
Näen tarpeelliseksi esitetyt muutokset ja lisäykset kuntalakiin. Kuitenkin kunnallisen itsehallinnon tärkeys tulee nostaa paremmin framille. Sen vuoksi on hyvä, että lakiehdotus saatetaan myös eduskunnan perustus-lakivaliokunnan käsittelyyn, jonka kanta erityisesti itsehallintonäkökulmaan on tärkeää kuulla. Ettei käy niinkuin SoTe uudistuksessa: valinnanvapaus ja
rahoitusta koskevat pykälät tehdään jälkijunassa.
Esitysluonnoksessa todetaan, että selvitysmenettely laajentaa valtionva-rainministeriön toimivaltaa puuttua kunnan toimintaan, mutta pitää sen edelleen varsin vähäisenä.
Kuntien on pidettävänä tärkeänä, että ensisijainen velvollisuus asioiden lainmukaisen hoidon jäjestämiseen ja sitä koskevaan päätöksentekoon on esitysluonnoksen mukaisesti edelleen kunnan viranomaisilla itsellään. Lisäksi kunta korostaa, että selvitysmenettelyä tulee käyttää vain hyvin perustellusta syystä.
Selvitysmenettelyn mahdollisuuden näen kuitenkin hyvänä keinona keinona ennaltaehkäistä poikkeuksellisten hallinnollisten vaikeuksien syntymistä.
2. Ehdotettuun 132 c §:ään tulee lisätäi esitutkintalain 3 luvun 6 §:n mukainen tutkinnanjohtajan ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta. Ilmoitettava valtio- varainministeriön lisäksi myös sille kunnalle, johon selvityshenkilöä tai selvitysryhmää ollaan asettamassa. Tällöin kunta voi esitetyn 85 §:n mukaisesti arvioida siltä edellytettyjen toimien tarpeellisuutta.
3. Lakiesityksessä ehdotetaan vuoden 2015 kuntalain perussopimusta koskevan säännöksen soveltamista lykättäväksi vuoden 2020 alkuun saakka. Esityksessä ehdotetaan, että yhteiseen toimielimeen ei tarvitsisi valinta jäsentä jokaisesta yhteistyökunnasta vaikka yhteistoiminta koskisi lakisääteistä toimintaa. Molempia muutoksia perustellaan sillä, että hallituksen 5.4.2016 tekemien linjauksien mukaan uusille maakunnille siirretään pitkälti nykyiseen kuntien lakisääteiseen yhteistoimintaan kuuluvat tehtävät ja suuri osa kuntayhtymistä puretaan. Kuntayhtymiä on 170 (vuosi 2015)
Kaikkea kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa ei ole tarkoitus siirtää maakunnille. Tästä syystä mahdollisuutta rajoittaa yhteisten toimielinten jäsenten määrää tulee koskemaan pysyvästi niitä yhteistoimintaelimiä, joiden tehtävät eivät siirry maakunnille.
Koska kyse on kunnan lakisääteisestä toiminnasta, tulee kaikkien kuntien vaikuttamismahdollisuus turvata päätöksenteossa lainsäädännöllisesti.
Muutoin pidän kuntalain muuttamista koskevaa hallituksen esitysluonnosta tarkoituksenmukaisena näinä aikoina.