Viime kuntavaaleissa ehdokasmäärät laskivat kaikilla muilla paitsi perussuomalaisilla ja vihreillä.

 

Seuraavat kuntavaalit pidetään tasan vuoden kuluttua. Sitä ennen kaikki kunnat voivat muuttaa valtuustonsa kokoa. Taustalla on uusi kuntalaki, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa valtuustokoon suurentamisen tai pienentämisen, Kuntaliitosta muistutetaan.

– Valtuutettujen lukumäärä ei ole enää suoraan sidottu kunnan asukasmäärään, vaan kunnat voivat harkita itse valtuustonsa sopivan koon. Pienimmällään valtuusto voi olla 13-jäseninen alle 5000 asukkaan kunnissa ja 79-jäseninen yli puolen miljoonan asukkaan kunnissa eli Helsingissä. Käytännössä kaikki kunnat voivat suurentaa valtuustonsa kokoa ja 220 kuntaa pienentää. Päätökset seuraavan valtuuston koosta on tehtävä vuoden 2016 aikana, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.

Luottamushenkilöpaikat ovat vähentyneet monta valtuustokautta peräkkäin. Valtuustokauden 2009–2012 alussa luottamushenkilöpaikkoja oli 29 200. Nyt meneillään olevalla kaudella paikkoja on enää noin 23 900.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Muutos selittyy pitkälti lautakuntapaikkojen vähentymisellä. Myös kuntaliitokset sekä hallinnon ja palveluiden uudelleen järjestäminen vähentävät paikkoja luottamuselimissä.

 

Uudet valtuutetut valitaan uudistusten keskellä

 

– Uudet valtuutetut ovat avainasemassa tulevaisuuden kunnan roolin kirkastamisessa, Pekola-Sjöblom sanoo. Uudet kunnanvaltuustot vastaavat vielä myös sote-palveluista puolentoista vuoden ajan ja tärkeästä siirtymävaiheesta.

– Kunnat tulevat jatkossakin olemaan tärkein kuntalaisten elämän ja osallistumisen toimintaympäristö. Kunnissa tehdään päätöksiä asukkaiden arkeen liittyvistä asioista, ja siksi on tärkeää saada kaikkien ääni kuuluviin.

– Tulevissa vaaleissa puolueilla, mutta myös muilla toimijoilla on tärkeä tehtävä parantaa kuntalaisten, etenkin nuorten ja maahanmuuttajien kokemusta siitä, että kuntavaaleissa vaikuttamisella on merkitystä.

 

Ehdokasmäärät laskeneet

 

Luottamushenkilöpaikkoja on vähemmän, mutta kiinnostus on Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vähentynyt enemmän. Vuoden 2012 vaaleissa ehdokkaita oli aiempaa vähemmän kaikilla muilla puolueilla paitsi perussuomalaisilla ja vihreillä.

Myös äänestäjien kiinnostus on laskenut pitkällä aikavälillä. Edellisissä kuntavaaleissa 58,3 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Se on  kuitenkin enemmän kuin 2000 vaaleissa, jolloin äänestämässä kävi 55,9 prosenttia äänioikeutetuista. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on äänestysinnokkuudessa alimmalla tasolla.

Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuret. Vilkkaimmin käytiin äänestysuurnilla Kinnulassa, jossa äänioikeutetuista 84,9 prosenttia kävi äänestämässä. Myös Utsjoella äänestysaktiivisuus oli 82,7. Alhaisin prosentti oli Vantaalla, 51,0.

– Myös kunnan sisäiset eli äänestysalueiden väliset erot voivat olla suuria. Esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti vaihteli syksyn 2012 kuntavaaleissa alueesta riippuen 36,8 ja 76,7 prosentin välillä, kertoo Pekola-Sjöblom.

 

Faktoja

 

* Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 9.4.2017

* Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4.

* Ehdokasasettelu vahvistetaan kuukausi ennen vaalipäivää eli torstaina 9.3.

* Kuntavaalit pidetään ensimmäistä kertaa keväällä. Vaalien ajankohtaa aikaistettiin, jotta uudet valtuutetut ehtivät päättää ensimmäisen toimintavuotensa talousarviosta.

* Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut Manner-Suomen kunnanvaltuustoihin, joita on tällä hetkellä 297. Ahvenanmaan kuntavaalit järjestetään eri aikaan, viimeksi lokakuussa 2015.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*