Palveluseteli ei kannustanut laatukilpailuun vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiassa
Kuva: Seppo Haavisto
Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan palveluseteli ei pystynyt luomaan riittävästi kilpailua tuottajien välille.
The European Journal of Health -lehdessä julkaistu tutkimus tarkastelee kilpailun ja laadun välistä yhteyttä Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiapalveluissa.
– Valinnanvapaus ei kannusta yrityksiä laatukilpailuun, ellei tuottajista ja palvelusta tarjota asiakkaille riittävästi vertailukelpoista tietoa, sanoo Kelan tutkija Piia Pekola.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian markkinat ovat myös hyvin keskittyneet.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pilotissa mukana olleista 26 kunnasta lähes kaikissa (94 %) kilpailun todettiin olevan keskittynyttä. Laatu oli korkeampaa ääripäissä eli niillä alueilla, joissa oli kilpailua paljon tai ei juuri lainkaan.
Kela kokeili palveluseteliä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiapalveluissa Etelä-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen vakuutuspiireissä vuosina 2011–2014. Palvelut järjestettiin kiinteähintaisella palvelusetelillä, ja asiakkaat saattoivat valita itselleen sopivimman tuottajan.
Kelan palvelusetelikokeilu muistuttaa sote-uudistuksessa esillä ollutta mallia, jossa perusterveydenhuollon julkisille ja yksityisille palveluntuottajille maksettaisiin samansuuruinen kiinteä korvaus kustakin tuottajan asiakkaaksi listautuneesta potilaasta.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Kelan ja Tilastokeskuksen rekistereitä ja Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaa. Lisäksi Kelan palveluntuottajille tehtiin kysely, johon vastasi 80,5 % kokeiluun osallistuneista palveluntuottajista. Palveluiden laatua selvitettiin tarkastelemalla yrityksen laatuinvestointeja, kuten koulutusta, kokemusta, tiloja, laitteita ja välineitä.
Lisää aiheesta Kelan tutkimusblogissa.
