Kuntaliiton Sulonen investointikiellosta: On selvää, että suhtaudumme kriittisesti
Kuntaliitto suosittelee jo nyt kaikkiin ulkoistamissopimuksiin irtisanomisehtoa sote-uudistuksen varalta, Arto Sulonen sanoo. (Kuva: Kunta.tv)
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen suuria investointeja ja ulkoistuksia aiotaan rajata määräaikaisella lailla.
– On selvää, että tulemme suhtautumaan esitykseen kriittisesti, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen.
Sulosen mielestä nyt tehdään koko kuntakenttää koskeva ratkaisu joidenkin kuntien takia, jotka ovat lähteneet pelaamaan peliä suhteessa maakuntauudistukseen.
– Kun jotkut kunnat ovat tehneet rakenteita lukkoon lyöviä pitkäaikaisia sopimuksia, niin sitten lyödään kaikki kuntien investoinnit ja pitkäaikaiset sopimukset lyttyyn, Sulonen harmittelee.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliitto ei ole vielä ottanut asiaan lopullista kantaa. Sulonen huomauttaa, että lakiluonnos ei ole tullut Kuntaliitolle lausunnolle. Välillä on ollut epävarmaa, valmistuuko lakiluonnos ollenkaan.
– On ollut vähän kiikun kaakun, annetaanko sitä vai eikö anneta.
Helatorstain aattona lakiluonnos lopulta julkaistiin, mutta jäi julkisuudessa vähälle huomiolle. Kuntalehti.fi kertoi asiasta tuoreeltaan.
Kuntaliitto suosittelee jo nyt
irtisanomisehtoa ulkoistuksiin
Lakiluonnoksen mukaan kunta tai kuntayhtymä ei saisi tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.
Sote-palveluiden ulkoistuksia ehdotetaan kiristettäväksi kovalla sopimusehdolla.
Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää sopimusehto yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä rakennusten käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat voimassa vuoden 2018 jälkeen.
Sopimusehdon mukaan sote-huollon järjestämisvastuussa olevalla eli käytännössä maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus viimeistään vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta.
Ehto on sisällytettävä sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittäisi 50 prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan soten osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta.
Sulonen huomauttaa, että Kuntaliitto suosittelee jo nyt kaikkiin ulkoistamissopimuksiin irtisanomisehtoa sote-uudistuksen varalta.
STM voisi myöntää
poikkeusluvan rakentamiseen
Lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö (STM) voisi myöntää poikkeusluvan isolle rakennushankkeelle, jos investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen ja hanke tukee muutoinkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista.
Kunta ja kuntayhtymä voisivat tehdä sitoumuksia vuosihuoltoon liittyviin investointeihin sekä sellaisiin investointeihin, jotka valvontaviranomainen on edellyttänyt toteutettavaksi.
Paljon isoja hankkeita
on suunnitteilla
STM:n arvion mukaan erikoissairaanhoidon rakennushankkeiden kustannusarvio on tällä hetkellä noin neljä miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.
Arvio on epätarkka, koska kaikista hankkeista ei ole tehty lopullisia päätöksiä. Useat hankkeet ovat vasta suunnitteluvaiheessa.
Sairaanhoitopiirien hankkeiden lisäksi kunnat ja kuntayhtymät suunnittelevat uusia investointeja perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Kuntien suunnittelemat hankkeet voivat olla STM:n mukaan lähes samassa suuruusluokassa kuin sairaanhoitopiirien suunnitelmat.
Kuulemistilaisuus
25. toukokuuta
STM ja valtiovarainministeriö järjestävät kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajille sekä muille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille kuulemistilaisuuden lakiluonnoksesta keskiviikkona 25. toukokuuta. Kyseessä on kutsuvierastilaisuus.
Muut kuin tilaisuuteen kutsutut voivat lähettää näkemyksiään 25. toukokuuta kello 16.15 mennessä osoitteisiin kirjaamo@stm.fi (viite on STM002:00/2016) ja miki.hoijer@stm.fi.
Hallitus päättänee lakiesityksestä touko-kesäkuun vaihteessa. Sen jälkeen se menee eduskunnan käsittelyyn.
Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.
Yrittääkö pääministeri Sipilä (kesk.) uittaa eduskunnasta läpi lain, joka muuttaa perustuslain esityöt?
Kuntalehti:
”Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen suuria investointeja ja ulkoistuksia aiotaan rajata määräaikaisella lailla.”
”Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.”
Onko laki säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä?
1) Vuoteen 2019 asti ”strateginen ohjauslaki” koskee kuntia ja kuntayhtymiä.
2) Kohdan 1) korvaavan uuden lain on määrä tulla voimaan 2019 lähtien sote-lakina. Julkisesta keskustelusta on käynyt selväksi, että vastaavan sisältöinen laki kuin nyt kuntia ja kuntayhtymiä koskeva ”strateginen lakiesitys” – , joka rajoittaa voimakkaasti perustuslaillista itsehallintoa – on pääministeri Sipilän (kesk.) poliittiisessa ohjauksessa säädettävänä koskien 1.1.2019 lähtien 18 lumeitsehallinnollista, suoralla vaalilla valittua valtuustoa.
Valtiolla on jo nyt ilman tuota lakiluonnosta mahdollisuus kontrolloida sairaaloiden suurinvestoinnit.
Sairaaloiden suurinvestointien ainoana rahoittajana on viime vuosina ollut Euroopan Investointipankki EIP. Euroopan Investointipankki kysyy jokaiseen hankkeeseen erikseen luvan ja lausunnon valtiovarainministeriöltä. Jokaiseen sairaalahankkeeseen EIP on valtiovarainministeriöltä luvan saanut.
Hämmästystä herättää: miksi valtiovarainministeriö ei ole käyttänyt lupa- ja lausuntomenettelyn tuomaa valtaansa suhteensa Euroopan investointipankin rahoitukseen vaan on myöntänyt luvan jokaiseen investointiin?
Tämä erikoinen asia tulisi purkaa julkisuudessa auki – miksi vm ei ole käyttänyt sillä olevaa valtaa? Entä käyttäisikö nyt STM. jos tuo valtiovarainministeriöllä jo oleva valta STM:lle osoitettaisiin?
Lakiluonnos menee syvälle perustuslain harmaalle vyöhykkeelle – pitääkö perustuslain reunoja todellakin ryhtyä Suomessa kolistelemaan vain siksi, että VM ei ole käyttänyt sille jo kuuluvaa valtaa?