Valtionosuuksiin kannuste terveyden edistämiseen
Osa ikäihimisistä on erityisliikunnan asiakaskuntaa. (Kuva: Seppo Haavisto)
Kuntia aiotaan kannustaa ehkäisevän liikunnan järjestämiseen erillisellä valtionosuuksien edistämiskannustimella, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., Liikuntatieteellisen Seuran tiedotteessa
– Sote-lain valmistelussa on tavoitteena, että luodaan valtionosuusjärjestelmään oma blokkinsa, terveydenedistämisen elementti. Se summa ei tule olemaan valtavan suuri, mutta se toimisi viestinä siihen, että kuntalaisten terveyden edistämiseen kannattaa panostaa, Rehula sanoo.
Kuntaliiton liikuntapalvelujen erityisasiantuntija Kari Sjöholm pitää hyte-edistämiskannustinta merkittävänä, vaikka rahallisesti se tulleekin olemaan muodollisen pieni.
– On erittäin tärkeää, että kun sosiaalipuolen lainsäädäntöä uudistetaan, kannustimena ei ole vain sairastavuus, väestöpohja tai ikärakenne. Myös se, miten kunnat tekevät ennaltaehkäisevää työtä, on erittäin tärkeää, Sjöholm sanoo Kuntalehdelle.
– Sitä pitäisi sitten myös vähän oikeasti resursoida, että ei laiteta kaikkia paukkuja korjaaviin toimenpiteisiin vaan myös ennaltaehkäisyyn.
Erityisliikunta murroksessa
Ennalta ehkäisevän toiminnan merkitystä on toistuvasti painotettu sote-uudistuksen yhteydessä. Merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä toiminnassa on kuntien erityisliikunnalla, jonka tulokset näkyvät säästöinä kunnan sote-menoissa.
Liikunnan erityisryhmiin kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan arviolta runsaat miljoona suomalaista, joista osalle on mahdollista käyttää yleisiä liikuntapalveluja ja osa tarvitsee kohderyhmän tarpeet huomioivaa erityisliikuntaa.
Erityisliikunnanohjaajat ovat huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksista työhön, kun liikunta jää kunnille mutta sote-vastuu siirtyy maakunnille.
– Pelkona on, että 80-luvulla käynnistynyt ja kansainvälisestikin mullistava erityisliikunnanohjaajamalli muuttaa radikaalisti muotoaan ja lopulta jää historiaan kuntien tehtävien rakenteellisessa myllerryksessä, Liikuntatieteellisen Seuran tiedotteessa todetaan.
Rehulan mukaan toimenkuvat monimuotoistuvat tulevassa uudistuksessa.
– Nimikkeetkin tulevat varmasti muuttumaan, kuten monessa paikassa on jo käynytkin. Erityisliikunnanohjaaja on nimikkeenä syntynyt tarpeeseen, mutta se on kuitenkin aikansa tuote, Rehula sanoo.
Pienet kunnat yhteistyössä
Liikuntalain mukaan kuntien tulee tukea liikunnassa kanmsalaistoimintaa esimerkiksi järjestöavustuksilla. Erityisliikuntaa kuntiin 2013–2015 -hankeraportin mukaan pienistä (alle 20 000 asukkaan) kunnista näin tekee vajaa puolet.
Monet pienet kunnat tekevät yhteistyötä erityisliikunnan järjestämisessä. Raportin mukaan esimerkiksi Keski-Suomessa Petäjäveden kunnalla on erityisliikuntaohjaaja yhdessä lähikuntien Keuruun ja Multian kanssa ja Kaakkois-Suomessa Miehikkälä ostaa palvelut isäntäkunta Virolahdelta, joka tuottaa palvelut.
– Yhteistyöllä pystytään tarjoamaan monipuolisesti erilaisia liikunta- ja erityisliikuntaryhmiä. Osa ryhmistä toteutetaan omana toiminta, osa ostopalveluina yhdistyksiltä. Yhteistyö tuo toimintaan myös joustavuutta, raportissa todetaan.
Kuntaliiton mukaan kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja runsaalla 700 miljoonalla eurolla vuosittain ja kuntien liikuntatoimi työllistää noin 5 000 ihmistä.
Taas mennään tässäkin tärkeässä asiassa yhden asian liikkeellä eteenpäin. Jos kuntien ja kuntalaisten terveyttä edistävää toimintaa halutaan tukea, niin kaipa se on paljon muutakin kuin erityisryhmien liikuntaa. Valtionosuuksien perässä mittaroitavat painopisteet korostuvat kuntien toiminnassa. Näillä linjauksilla kaikkien kuntalaisten liikunnan edistäminen ja liikunnallisen elintavan merkityksen korostaminen ei todellakaan houkuttele kuntia. Erityisryhmät saavat tässäkin korostetun ylilaatuista palvelua muihin kuntalaisiin verrattuna. Näille ryhmille on jo olemassa ihan omat projektiluonteiset avustusjärjestelmät, joilla saadaan satsattua tähän. Tällä hetkellä erityisesti ihan normaaleilla edellytyksillä varustettuen lasten liikkumattomuus tulee todella kalliiksi, jos näiden liikuttamiseen ei laiteta panoksia. Sitähän kunnissa kuitenkin tehdään, mistä valtio vaan jotain maksaa. Kuntalaisten terveyden edistäminen ei näillä, sinällään ihan tärkeillä, linjauksilla juurikaan mene eteenpäin.