Kuntayhteistyö on valttia kotouttamisessa Ylä-Savossa
Kuntien välinen yhteistyö kotouttamisessa on sujunut hyvin Ylä-Savossa, sanoo Iisalmen pakolaiskoordinaattori Nina Herd. (Kuva: Ville Miettinen)
Iisalmi, Sonkajärvi ja Lapinlahti ovat hoitaneet kiintiöpakolaisten ohjaamispalvelut yhteistyössä jo usean vuoden ajan.
– Kyseessä on jopa uraauurtava toiminta, sanoo Iisalmen pakolaiskoordinaattori Nina Herd.
Samat ohjaajat hoitavat ohjaamiseen liittyvät työt kaikissa kolmessa kunnassa. Palvelut pysyvät samanlaisina kussakin kunnassa ja hallinnollinen taakka kevenee.
– Jos esimerkiksi jossain kunnassa ei ole ollut tarpeeksi oppilaita johonkin opiskeluryhmään, on otettu ympäristön kunnista mukaan lisää opiskelijoita, ja ryhmä on saatu perustetua, Herd kuvailee.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Samalla löytynyt yhteistyö muissakin asioissa, kun pakolaisyhteistyö on tuonut kuntia yhteen, hän lisää.
Kolmas sektori haettu ahkerasti mukaan
Avainasia Ylä-Savossa on ollut, että kolmas sektori on lähtenyt hyvin mukaan yhteistyöhön.
– On kirjaimellisesti lähdetty kiertämään eri järjestöjä ja kysytty voivatko osallistua. Aina joku innokas löytynyt.
– Kolmen vuoden ajan liikuntaseuroja saatiin mukaan toimintaan, ja tänä vuonna alkoi Yhteistyöstä voimaa kotouttamiseen -hanke joka kerää järjestöjä vielä enemmän yhteen. Olemme panostaneet tosi paljon järjestöyhteistyöhön, ja se on myös tuottanut tulosta.
Maanlaajuisella strategialla kiire
Herd pitää tärkeänä, että kun esimerkiksi oleskeluluvan saaneita viime vuoden aikana saapuneita aletaan kotouttaa, heidät todella hajautetaan ympäri Suomea.
– Olisi tärkeää myös jollakin keinolla seurata, että tilanne ei käänny niin että koko Suomen sijasta oikeasti se onkin vain koko Etelä-Suomi joka kotouttaa, kun ihmiset muuttavat sinne ja kuvittelevat että pääkaupunkiseutu on se, missä kaikki tapahtuu.
Herd arvioi, että Iisalmen, Lapinlahden ja Sonkajärven alueelle vuosien varrella vastaanotetuista 169 kiintiöpakolaisista noin sata asuu yhä alueella. Lähtijöitäkin on ollut.
– En tiedä onko lähtö heidän kotouttamisensa kannalta hyvä asia. Kollegoilta tulee viestiä, että resurssit eivät meinaa riittää.
– Kotouttamisvastuuta pitää pystyä jakamaan ympäri Suomen – ja pitää panostaa siihen että tämä oikeasti toteutuu. Näiden ratkaisumallien keksiminen on kiireellinen asia. Sitä ei voida jättää ensi vuoteen, Herd painottaa.
Katso Nina Herdin haastattelu Kunta.tv:stä:
