Tuhansia maahanmuuttajia yritetään nopealla tahdilla töihin

Yksityisellä pääomalla rahoitettavalla hankkeella tavoitellaan vähintään 2 000 maahanmuuttajan kouluttamista ja työllistämistä vuoden 2019 loppuun mennessä.

Yksityisen pääoman hyödyntämisen mahdollistava SIB-malli on lähtöisin Britanniasta.

Se mahdollistaa etenkin hyvinvointia edistävän ja ongelmia ehkäisevän toiminnan, johon julkisella sektorilla ei aina riitä varoja.

Uuden kokeilun takana ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja Sitra. Hanketta hallinnoi Epiqus Oy, jonka valinnasta hankkeeseen TEM tiedotti tänään.

Kuntalehti kirjoitti hankkeesta toukokuussa.

Kahdentuhannen työllistettävän tavoite on suuntaa antava, TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoo Kuntalehdelle. Se on asetettu kilpailutuksessa haastateltujen potentiaalisten palveluntarjoajien arvioiden pohjalta.

– Se on lähimmäksi toivottavasti oikeaan osuva lähtökohta, ei mikään kiveen pultattu määrä. Minimissään sen verran kolmen vuoden aikana ja toki saisi olla enemmänkin, Hämäläinen sanoo.

Neljässä kuukaudessa työelämään

Hankkeessa maahanmuuttajille tarjotaan työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee heidän työllistymistään. Tavoitteena on, että koulutettavat siirtyvät töihin keskimäärin neljä kuukautta koulutuksen alkamisesta. Koulutus jatkuu työn ohessa työpaikalla ja sisältää sekä kielen, kulttuurin että ammatillisten valmiuksien opiskelua.

Työpaikkoja odotetaan löytyvän mm. rakennus-, kiinteistö-, hoiva- ja itc-aloilta.

Hankkeen hallinnoijaa valittaessa kilpailutuksessa ykköskriteeri oli laatu ja kyky osoittaa, että voi hankkia työpaikkoja ja toisaalta tuottaa koulutusta.

– Vaikka tämä on nopean työllistymisen kokeilu, kokeilemme myös maahanmuuttajakoulutuksen viemistä työpaikalle. Ikään kuin päästään työpaikalla oppimaan suomen kieltä, yhteiskuntaa ja ammatillisia valmiuksia, Hämäläinen sanoo.

Mukaan hankkeeseen haetaan yrityksiä, jotka paitsi haluavat työvoimaa myös haluavatmahdollistaa kotouttamiskoulutuksen työpaikalla.

Epiqusin vastuulla on koko paketti: palvelutuotannon hoitaimen sekä yhteyksien luominen yrityksiin, työelämään ja sijoittajiin.

Hankkeeseen mukaan valittavat TE-toimistot valitaan sen mukaan, miltä alueelta yrityksiä saadaan mukaan.

 

SIB-mallia verrataan
normaaliin reittiin

SIB-mallissa sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat siihen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa vain, jos työllistymistavoitteet saavutetaan.

– Sijoittajille se on mahdollisuus vaikuttaa tärkeäksi kokemiinsa yhteiskunnallisiin asioihin. Mallin vahvuus on siinä, että sekä vaikuttavuudelle että taloudelliselle tulokselle asetetaan tarkat, määrämuotoiset tavoitteet, joiden toteutumista myös seurataan säännöllisesti, sanoo Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vetäjä Mika Pyykkö tiedotteessa.

Hankkeen taloudellinen vaikuttavuus lasketaan sen mukaan, työllistyvätkö SIB-hankkeeseen valitut nopeammin kuin verrokkiryhmä, eli normaalia kotouttamis-, koulutus- ja työllistymispolkua kulkevat.

SIB-hankkeeseen ja verrokkiryhmään arvotaan oleskeluluvan saaneita aidon kokeiluasetelman saamiseksi.

– Valtiolle kertyy säästöä siinä mielessä, että työllistyneet ovat alkaneet kerryttää verotuottoa, emmekä ole maksaneet työttömyyskorvauksia, Sonja Hämäläinen sanoo.

Mikäli säästöä on syntynyt siitä maksetaan pääoma takaisin ja tietty markkinaehtoinen tuotto sijoittajille.

– Valtion rahaa ei liiku ennen kuin aikaisintaan 2020, jolloin maksamme tuottoa ulos, Hämäläinen sanoo.

Lisää aiheesta:

Turvapaikanhakijoista koulutetaan viennin edistäjiä Saarijärvellä

Kuntayhteistyö on valttia kototuttamisessa Ylä-Savossa

Kari Karjalainen: Koukkuja ja mahdollisuuksia maahanmuuttajille

Yrittäjyys kiinnostaa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita