THL: Sote-uudistuksen onnistumiselle hyvät edellytykset
Sote-uudistuksen toimeenpano siirtymävaiheessa ja valinnanvapausmallin muoto ratkaisevat, saavutetaanko lain tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä yhdenvertaisista ja kustannusvaikuttavista palveluista koko maassa, THL arvioi. (Kuva: Ville Miettine)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että lakiluonnosten perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen merkittävällä tavalla on hyvät edellytykset. THL julkaisi ennakkoarvionsa lakiluonnoksista torstaina.
– Kokonaisuudessaan meidän kanta on hyvin myönteinen, sanoo THL:n johtaja Markku Pekurinen.
– Lopullinen arvio tulee, kun tiedetään valinnanvapauslainsäädäntö ja nähdään millainen paketti ihan oikeasti muodostuu, Pekurinen muistuttaa.
Varsinaisen lausuntonsa sote-uudistuksesta THL antaa muiden lausunnonantajien tavoin elokuussa alkavana lausuntoaikana.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pekurinen muistuttaa, että radikaaleinta lakiluonnoksissa ovat perusasiat, eli järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille ja rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle.
– Näitä on pidetty itsestään selvänä ja päätettyinä, mutta ne muuttavat soten toimintaympäristöä eniten.
Toisaalta arviointia vaikeuttaa se, että lakiluonnoksissa jää vielä paljon asioita auki, kenties merkittävimpänä asiana valinnanvapaudesta linjaaminen.
Hallitus on todennut haluavansa asiakaslähtöisen valinnanvapauden. Tähän pyritään neljää päälinjaa pitkin.
Pekurisen mukaan vasta syksyllä tehtävä valinnanvapauslainsäädäntö varsinaisesti näyttää, millainen järjestelmästä tulee.
– Kun lainsäädännön valmistelu on vielä alkutekijöissään, ei ole vielä mahdollista nähdä, miten vaikuttaa järjestämislakiin ja sen kokonaisuuteen. Varmasti se siihen vaikuttaa, järjestämislaki ei vielä ole valmis, Pekurinen arvioi valinnanvapauslinjauksen merkitystä.
STM on julkaissut THL:n ennakkoarvioinnin lisäksi myös muita sote- ja maakuntauudistuksen taustamuistioita, joissa lakiluonnoksia arvioidaan.
STM:n mukaan muistioita ja vaikutusarviointia vielä täydennetään kesän ja syksyn aikana esimerkiksi henkilöstön, asiakkaiden, viranomaistoiminnan sekä yritysten ja niiden kilpailun kannalta. Myös taloudellisia vaikutuksia syvennetään. Lisäksi laaditaan esityksen lopullinen valtiosääntöoikeudellinen arviointi ja säätämisjärjestysperustelut. Arvioinnit sisältyvät elokuussa lausunnoille lähtevään esitykseen.
THL:n 12 päähavaintoa lakiluonnoksista:
- Järjestäjän koon kasvattaminen ja taloudellisen kantokyvyn vahvistaminen voi pitkällä aikavälillä luoda edellytyksiä kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja
- Osa järjestämisvastuun kantavista maakunnista jää jo uudistuksen alkaessa voimavaroiltaan ja järjestämisosaamiseltaan heikoiksi.
- Viiden yhteistyöalueen muodostaminen palvelutuotannon yhteensovittamiseksi ja keskittämiseksi on perusteltua järjestäjien suuren määrän vuoksi. Epäselvää on, miten yhteistyöalue käytännössä toteuttaa sille asetettavat lukuisat koordinointitehtävät ja sopimukselliset velvoitteet.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjaavien järjestäjätahojen määrä vähenee nykyisestä, mutta kansallinen ja maakunnallinen ohjausjärjestelmä kokonaisuutena hahmottuu vielä vaikeasti.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on keskeinen keino saavuttaa uudistuksen tavoitteet, mutta sen toteutuminen on epävarmaa.
- Lakiluonnos saattaa johtaa olemassa olevien, käynnistyvien ja valmisteilla olevien integroitujen sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden purkamiseen.
- Lakiluonnos tarjoaa mahdollisuuden hillitä menojen kasvua ja tiukentaa sosiaali- ja terveydenhuollon talousohjausta, mutta ei takaa hallituksen linjausten mukaisen säästötavoitteen saavuttamista.
- Valtion rahoituksen siirtymäajan säännökset ovat perusteltuja. Liian lyhyt siirtymäaika saattaisi johtaa maakunnat nopeasti rahoitusvaikeuksiin ja liian pitkä sopeutumisaika puolestaan ylläpitäisi tarpeettoman korkeaa kustannustasoa.
- Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan maakunnan arviointimenettely voi osoittautua tarpeettoman herkäksi.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut jäävät luonnoksessa epäselviksi.
- Palvelujärjestelmän muutosprosessi on tietohallinnon näkökulmasta erittäin suuri ja kestää yli vuosikymmenen. Monet vielä avoimet kysymykset tulevat vaikuttamaan käytännön toteutuksen onnistumiseen ja siihen, missä määrin toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä syntyy.
- Lainsäädäntökokonaisuuden vaikutukset ovat vielä vaikeasti ennakoitavissa, koska kokonaisuus on olennaisilta osiltaan keskeneräinen.
Päähavaintoja on avattu THL:n julkaisussa.
THL: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen vaikutusten ennakkoarviointi
Lista arviointien luonnoksista STM:n verkkosivuilla
