Multian valtuuston puheenjohtaja peruu eropyyntönsä
Multian kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maarit Mäkelä aikoo perua eroanomuksensa valtuustosta.
Mäkelä jätti kahden muun Multiapuolueen valtuutetun, Tuomo Auerin ja Sisko Heinämäen, sekä kokoomuslaisen Jarkko Viitasalon kanssa kirjallisen eroanomuksen kesäkuussa.
Syyksi nelikko ilmoitti kuntalain ehdottomat perusteet luottamustehtävästä kieltäytymiselle. Kuntalain mukaan valtuusto voi myöntää valtuutetulle eron pätevästä syystä. Luottamustehtävästä kieltäytymisen ehdottomia perusteita ovat mm. 60 vuoden ikä, aiempi vähintään neljän lähinnä edeltävän vuoden toiminta samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa kunnallisessa luottamustoimessa, tai aiempi vähintään kahdeksan vuoden toiminta missä tahansa kunnallisessa luottamustoimessa.
Mäkelä ei halua ruotia eropyynnön taustoja, mutta hän sanoo Kuntalehdelle tulleensa sittemmin toisiin ajatuksiin, koska kunnan etu on, että päätöksentekokyky säilyy.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Se miksi tulen vetämään eroanomukseni pois, en tosin ole vielä tehnyt paperia, on se että valtuustossa saataisiin päätösvaltaisuus toimimaan.
– Ihmisten kanssa pitää kuitenkin tulla toimeen, Mäkelä muistuttaa.
Kesäkuun lopussa eroanomuksensa jättivät vielä kunnanhallituksen jäsen Aapo Saramäki, kok., sekä varavaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen Markku Kanervisto (Multiapuolue).
Ongelmaksi Multialla uhkasi muodostua, että jos kaikki eroaikeistaan ilmoittaneet pysyvät päätöksessään ja heille myönnetään ero, luottamushenkilöt käyvät niin vähiin, että päätöksenteon laillisuus vaarantuu.
Alun perin Multian valtuustossa oli 17 valtuutettua. Määrä putosi 16:een, kun ainoana vihreiden ehdokkaana vaaleissa valittu henkilö muutti toiselle paikkakunnalle, eikä hänelle ollut varavaltuutettua.
Jos valtuuston jäsenmäärä jää alle 75 %:iin säädetystä kesken valtuustokauden, valtuuston puheenjohtajan pitää ilmoittaa asiasta oikeusministeriölle, joka harkitsee, pidetäänkö täydennysvaalit.
Päätöksenteon ilmapiiriä Mäkelä pitää Multialla haasteellisena. Luottamustehtävän hoitamisesta on ollut hauskuus kaukana, ja valtuustokausi on ollut jotain ihan muuta kuin helppo.
Mäkelä näkee negatiivisen julkisuuden, kuten käräjöinnin, väistämättä tekevän luottamustehtävän hoitamisesta vähemmän houkuttelevaa sellaisen silmissä, joka mahdollisesti harkitsee ehdokkuutta kuntavaaleissa.
Vaikeuksista huolimatta Mäkelä pitää mahdollisena, että hän lähtee ehdokkaaksi myös ensi vuoden vaaleissa.
– Harkitsen asiaa.
Hän muistuttaa, että radikaali vaihtuvuus valtuustossa aiheuttaa suuria ongelmia kunnan viranhaltijoille.
– Pieni uusiutuminen on kuitenkin aina hyvä, Mäkelä sanoo.
Aika monessa kunnassa taitaa olla niin, että ”päätöksenteon ilmapiiri on haasteellinen”. Monesti taitaa vaan olla niin, että asialliset tyypit poistuvat takavasemmalle sen enempää melua pitämättä.
Olisi kyllä ihan selvityksen arvoinen asia tämä. Nimittäin, oma subjektiivinen mielipiteeni on, että niitä narsisteja, jotka pilaavat kaiken hedelmällisen vuorovaikutuksen, löytyy kunnallisissa piireissä yllättävänkin paljon.
Missä kunnanvaltuuston pj Maarit Mäkelän selkäranka?
Esim. vuonna 2014 oli tämä multiapuolueen Maarit Mäkelä yhdessä Sisko Heinämäki, Matti Aspinmaa ja Tuomo Auer sekä kokoomuksen Jarkko Viitasalo vaatimassa kunnanhallituksen erottamista.
He katsoivat, että Multian kunnanhallitus oli toiminut toistuvasti valtuuston tahtotilan vastaisesti. Haasteita piisaa niinkuin sieniä metsässä.
Koko kuva Multian päätöksentekotyylistä ja -tilanteesta selviää Kanerviston ja Saramäen eroilmoituksen perusteluista. Päätöksenteko ei ole vain haasteellista vaan mahdotonta. Päätöksenteon ei tarvitse olla hauskaa, vaan asiallista ja laillista. Multian ongelma on nimenomaan nykyisen kunnanhallituksen työskentelyilmapiiri sekä asioiden esittelyjen ja kokoustekniikan puutteet.
Valtuuston puheenjohtaja Mäkelä ei ole pystynyt pitämään kunnan ylimpänä päättäjänä kunnan toimintaa jämäkkänä syystä tai toisesta. Johtuneeko tämä viimeisin takinkääntö painostuksesta? Toivotaan, että Mäkelä ei asetu ehdolle ensi vuoden vaaleissa, ainakaan valtuuston puheenjohtajaksi.
Piiri pieni pyörii. Kuinka Suomella on vieläkin varaa pyörittää näitä muutaman tuhannen asukkaan kuntia hallintoineen? Puuttuu osaamista, puuttuu täysipäisiä ehdokkaita vaaleihin. Surullista.
Kyllä nyt Lex-Kittilää tarvitaan Multian kunnassa. Kunnan päätöksenteon kriisiytyminen ei ole pelkästään kunnan asia. Saa nähdä millaisen lausunnon Multian kunnanhallitus antaa valtiovarainministeriölle selvitysmies, OTL Kari Prättälän laatimasta lakiluonnoksesta Lex-Kittilästä.
Lausuntoaika 6.9.2016 asti.
Laki tulisi voimaan 1.1.2017.