Hallinnosta haetaan tukea Suomen nousulle
Tampereella on käynnissä valtiovarainministeriön ja Tampereen yliopiston järjestämät Alue- ja paikallishallintopäivät. Kaksipäiväisessä tapahtumassa pohditaan, miten hallinto voi tukea Suomen nousua. Tänään torstaina on tapahtuman jälkimmäinen päivä.
Valtiovarainministeriön poliittinen valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen sanoi avajaispäivänä, että uudistusten jatkuva eteneminen on nyt pysyvä tilanne hallinnossa. Hallinnon kyvykkyyden merkitys on hänen mukaansa suurempi kuin aikaisemmin.
OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi korosti koordinaatiota, strategista ajattelua ja digitalisaation hyväksikäyttöä. Hallinnon pitää perustua tietoon. Kiviniemi kaipasi myös rohkeutta hallinnon uudistamisessa.
Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti katsoi, että maakuntauudistuksessa on uudenlainen mahdollisuus luoda tulevaisuuden julkista hallintoa. Uudistuksella haetaan kasvun ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Maakuntalain kantavana ajatuksena on vahvistaa demokratiaa ja siihen kuuluvaa asukkaiden laajaa osallistumista ja osallisuutta sekä kehittää julkista hallintoa palveluna. Maakunta on palvelualusta kansalaisia ja yrityksiä varten: Tarkoituksena on saada aidosti asiakaskeskeiset, ihmisen tarpeista lähtevät palvelut ja prosessit, Pöysti totesi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan, kesk., mukaan sote integroidaan ja sote-palvelut otetaan kuntapohjasta irti, koska yksittäinen kunta on liian pieni toimija jatkossa.
Hallintopäivät kymmenettä kertaa
Torstaina päivillä puhutaan kuntien muuttuvasta roolista ja kansalaisten uusista sähköisistä asiointitavoista.
Päivien aikana pidetyt esitykset julkaistaan tapahtuman verkkosivuilla päiväkohtaisesti tilaisuuden jälkeen.
Alue- ja paikallishallintopäivät järjestetään kymmenettä kertaa. Ensimmäiset päivät olivat Tampereella vuonna 1999. Teemana oli Euroopan laadukkaimpaan hallintoon. Sen jälkeen päiviä on järjestetty eri yliopistokaupungeissa.
Tänä vuonna päiville osallistuu noin 450 henkilöä valtion paikallis- ja aluehallinnosta sekä kunnista. Mukana on myös tutkijoita sekä liike-elämän ja kolmannen sektorin edustajia.
Maakunta- ja sote-uudistukseen suhtaudutaan eri tavoin riippuen siitä, millaisessa roolissa henkilö puhujana tai kuulijana on. Ko. päivillä havaitsi, että poliittisen johdon, vastuullisen ohjelmajohdon ja toisaalta tutkimusjohdon tulokulmat ja korostettavat asiat eroavat. Tämä on luonnollista ja ehdottomasti myös tärkeätä uudistuksen onnistumista ajatellen. Yhdistettävien organisaatioiden johdon ja asiantuntijoiden tulokulmaa uudistukseen hallitsee ainakin osin epävarmuus siitä, miten oma asemoituminen uusissa tehtävissä ja yhteisöissä määräytyy. Taustalla on varmasti myös tietoisuus siitä, että taloudellinen liikkumavara organisoitua ja resursoida toimintaa ja palveluja pienenee edelleen. Myös kuntajohtoa askarruttaa oman kunnan ja omien tehtävien kohtalo, mikä voi näkyä varovaisuutena ottaa kantaa oman maakunnan tai valtakunnan kehitykseen.
Hallinnon uudistamisen paradigma on eittämättä uudistumassa. Uuden hallinnan ja todennäköisesti myös johtamisjärjestelmäratkaisujen aika on murtautumassa historian kahleistaan. Uuden maakunta- ja kuntaratkaisun aikaansaaminen vaatii niin valtakunnan kuin maakuntien tasolla poikkeuksellista johtajuutta jo nyt alkusyksystä 2016. On aivan kriittistä, millaisia ohjaus- ja projektiryhmiä maakuntiin asetetaan ja miten projektijohtaminen projektitoimistoineen kyetään organisoimaan. Aikaikkuna uudistuksille on ahdas, vaikka kaikki tiedämme että uudistus on syytä nähdä jatkumona ja prosessina, jossa kaikkea tietoa ei ole vielä käytettävissä.
Kriittistä on myös yksi asia. Eilisen päivän aikana ei juurikaan nostettu esille kuntalaista, asiakasta. Uuden hallinnan ja avoimuuden aikakaudella on ehdottoman tärkeätä saada uudistustyöhön mukaan mm. ”1000 järjestöä” ja niiden asiantuntijuus. Näissä yhteisöissä ja verkostoissa toimivat ihmiset ovat lähellä arjen tarpeita. Myös niiden jotka eivät pysty, kykene tai osaa tuoda omia mielipiteitään esille.
Toimivia ja optimaalisesti suunniteltuja, ketteriä ja asiantuntevia hallinnon ratkaisuja tarvitaan. Hallinnollisen asiantuntijuuden lisäksi tarvitaan poikkeuksellista kykyä johtaa muutos ja henkilöstöä, sillä uudistus koskee maakuntiin siirtyvien yli 200.000 työntekijän lisäksi peruskuntien työllistämää johtoa ja henkilöstöä. Uudelleenarviointi tulee koskemaan myös yli 300 kuntaa ja niiden konserneja.
Mutta mennään eteenpäin, rohkeasti ja viisaasti!
Jari Salomaa, HL