SDP haluaa aluekunnan - myös vahvat kunnat voisivat tuottaa palveluja
SDP:n mallissa vahvimmat kunnat voisivat pysyä palveluntuottajina.
SDP:n ratkaisu on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen on aluekunta, jolla olisi sote-palveluiden järjestämisvastuu alueellaan.
– Se voisi tuottaa palvelut itse, ostaa ne muilta palveluntuottajilta tai se voisi tehdä sopimuksen jonkun kunnan tai kaupungin kanssa niiden tuottamisesta, kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen sanoo.
SDP julkaisi sote-linjauksensa perjantaina. Sen esittämät aluekunnat, joita voisi olla 18, perustettaisiin nykyisen kuntalain pohjalta.
– Erotukseksi hallituksen linjauksista me keskitymme sote-ongelmaan. Se on riittävän iso kokonaisuus ratkaistavaksi. Maakuntauudistusta ei pitäisi tässä vaiheessa sotkea tähän lainkaan mukaan, Haatainen toteaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Suurin ero hallituksen sote-linjauksiin on kuntien tulevassa roolissa. Aluekunnalla olisi sekä järjestämis- että tuotantovastuu, mutta ensimmäistä järjestämispäätöstä valmisteltaessa aluekunnan olisi selvitettävä, onko alueen kunnilla kyky toimia sote-palvelujen tuottajana tietyltä osin.
– Haluamme hallittua muutosta. Miksi nyt pitäisi hajottaa kaikki toimivat palvelukokonaisuudet ja pakkoyhtiöittää? Haatainen kysyy.
Haatainen tähdentää, että kunta ei voisi omalla päätöksellään pysyä palvelutuottajana.
– Aluekunta päättäisi palveluntuottajista. Ei niin, että jokainen pikkukunta voisi itse päättää, toimiiko se palvelutuottajana.
Yksi ero hallituksen esitykseen olisi se, että aluekunnan ei tarvitsi yhtiöittää omaa palvelutuotantoaan.
– Meidän mallissamme siihen ei ole tarvetta, Haatainen sanoo.
Aluekunnan ylin päättävä elin olisi suorilla vaaleilla valittava valtuusto.
Laskekaa 20 vuoden aikajaksolle — vuosi vuodelta — kuinka paljon kohta A) säästää kuntataloudelle (julkiselle taloudelle), ja kuinka paljon lisää lisäkustannuksia kohta B) aiheuttaa julkiselle taloudelle.
Kummassa on suurempi kustannuksia aiheuttava ”muutoskitka”, ja kuinka suuri se on euromääräisenä lisättynä tarkasteluun?
Grafiikka
Kohdan A) graafinen säästöjä kuvaava käyrä nousee vuoden 2016 tasoon verrattuna.
— Kuinka suuri ero miljardeina on 20 vuoden kohdalla graafisten kuvaajien A) ja B) välillä: säästön ja kustannusten itseisarvojen summa.
Kohdan B) graafinen kustannuksia lisäävä käyrä laskee vuoden 2016 tasoon verrattuna.
>
A) SÄÄSTÖÄ SEKÄ PALVELUTASON SÄILYTTÄMINEN JA PARANTAMINEN
Perustuslailliset, sairaanhoitopiireistä perustetut sote-kuntayhtymät, jotka ovat perustuslain tarkoittamiin toisen asteen kuntiin johtava malli.
Edellä lueteltujen sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittaja-järjestäjä-tuottajan mallilla on mahdollista saavuttaa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittaman, Aalto-yliopiston selvityksen mukaan 1,8–2,6 miljardin euron kustannusten hillintä, ”säästö”.
100-prosenttisen verotusoikeus-itsehallinnollisesti (PeL 121 §) on mahdollista saavuttaa jopa 3,3 miljardin euron säästöä nykyiseen verrattuna. Edellyttää, että päästään nykyisten kaikkein tehokkaimpien kuntien pohjalta laskettuun rationointipotentiaaliin sairaanhoitopiireittäin.
>
B) LISÄÄ KUSTANNUKSIA JA PALVELUJEN LEIKKAUKSIA (24/7 PÄIVYSTYS YM.)
Kustannuksia voi nostaa kohdan A) sote-hallintoon verrattuna hallituksen tilaaja-tuottaja-hallinto ja yhtiöittäminen. Hallinnon ja demokratian monimutkaistuminen ja monitasoisuus, jopa ”epädemokratia” ja ”epäkansanvalta” voivat nostaa kustannuksia.
Nykyisen maan hallituksen esitykseen liittyvästä kustannusten noususta nykyiseen verrattuna on ainakin kaksi lähdettä poimittuna julkisesta keskustelusta.
Lähde 1
MTV verkossa 13.6.2016:
Kela: Valinnanvapaus maksaa miljardi lisäeuroa – ”Oleellista olisi keskittyä eniten apua tarvitseviin”
Lähde 2
Taloussanomat verkossa 13.6.2016
Ylen käsiinsä saama muistio paljastaa virkamiesten huolet sote-uudistuksen vaaroista
Perustuslain 121 §:ssä on säädetty verotusoikeus.
KUNTATASO 1:
Ensimmäisen asteen kunnat; PeL 121 § 1. momentti
— asukkaitten itseverotusoikeus-itsehallinto
Suomen nykyiset kunnat — ”ensimmäisen asteen kunnat” — ovat toisen asteen kuntien sisällä.
KUNTATASO 2:
Toisen asteen kunnat; PeL 121 § 4. momentti
— asukkaitten itseverotusoikeus-itsehallinto
>
Edelliseen viestiin liittyen
A) SÄÄSTÖÄ SEKÄ PALVELUTASON SÄILYTTÄMINEN JA PARANTAMINEN
Luettelo nykyisistä kansanvaltaisista, demokraattisista ”toisen asteen kunnista”:
Kopioi verkkosivu selaimen osoiteriville.
1) Etelä-Karjalan Eksote
eksote.fi/Sivut/default.aspx
2) Etelä-Pohjanmaan SOTE
sote.ep2019.fi/
3) Essote – Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Google-haulla: Essote sai nettisivut
4) Kainuun sote
sote.kainuu.fi/index.asp
5) Kanta-Häme
omahame.fi/
6) Keski-Pohjanmaan Soite
kpsote.fi/fi/
7) Keskisuomen SOTE 2000
innokyla.fi/web/hanke830854
8) Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea
Google-haulla: Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
9) Lapin Sote-savotta
lapinsotesavotta.fi/
10) Pirkanmaa
Ensimmäinen kokous 11.8.2016
11) Pohjois-Karjalan Siun sote
siunsote.fi/
12) Pohjois-Pohjanmaan PoPSTer
Google-haulla: popster
13) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
phsotey.fi/fi/etusivu/
14) Satakunnan Sata sote
satasote.fi/
15) Ylä-Savon SOTE
Google-haulla: Ylä-Savon SOTE
16) Satakunnan Satasote
satasote.fi/
17) Uusimaa
Verkkosivu puuttuu
18) Varsinais-Suomi
Verkkosivu puuttuu
jatkuu
A) SÄÄSTÖÄ SEKÄ PALVELUTASON SÄILYTTÄMINEN JA PARANTAMINEN
Edellisen viestin kohtien 1)—18) ”toisen asteen kuntien” verojen kanto voidaan automatisoida, jolloin syntyy säästöä. Myös nykyinen järjestelmä on toimiva.
Verotietokone kerää suoraan verovelvollisilta osuudet sekä oman ensimmäisen asteen kunnan että toisen asteen kunnan budjettitilille:
VEROTIETOKONE
KUNTATASO 1: ”ENSIMMÄISEN ASTEEN KUNTIEN” VEROT BUDJETTITILILLE
KUNTATASO 2: ”TOISEN ASTEEN KUNTIEN” VEROT BUDJETTITILILLE