Maakuntakaavoittaja turhautuu, kun kaavalla ei ole vaikutusta
Olli Ristaniemi ja Hanna Kunttu Keski-Suomen liitosta tutustumassa maastoon Muuramen Punakankaalla, josta otetaan rakennuskiveä ja kalliokiviainesta. (kuva: Keski-Suomen liitto)
Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaiset ratkaisut muun muassa arvokkaiden geologisten muodostumien osalta osoittavat, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on heikko.
Näin kirjoittaa blogissaan Keski-Suomen liiton suunnittelujohtaja, filosofian tohtori Olli Ristaniemi.
Ristaniemi nostaa esiin KHO:n ratkaisuja: Lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa, ja valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia. Ja edelleen, KHO:n päätöksen mukaan, lainvoimaisen maakuntakaavan varauksesta huolimatta turvetuotanto ei ole mahdollista varauksen alueella.
– Tuulivoimakin näyttää hakeutuvan aivan muualle kuin maakuntakaavassa varatuille laajoille alueille, Ristaniemi huomauttaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ristaniemi toteaa, että maakuntakaavoituksen ydintehtävä on yhteensovitus eri maankäyttömuotojen kanssa sekä kuntakaavoituksen yleispiirteinen ohjaus.
– Mutta jos esimerkiksi maa-ainesten ottoon, turvetuotantoon ja geologisiin arvoihin liittyvät ratkaisut ovat yllä kuvatun kaltaisia, yhteensovitustavoite katoaa. Onko näitä enää korkeimman hallinto-oikeuden päätösten jälkeen syytä tuoda maakuntakaavaan niiden olemattomien ohjausvaikutusten vuoksi?
Ristaniemen mukaan kyseessä on merkittävä lainsäädännöllinen epäkohta.
– Kaavamerkintöjen kuuluisi ohjata maankäyttöä. Jos merkinnöillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta, tuntuu turhauttavalta tehdä erittäin mittavia tutkimuksia. Maakuntakaavoittajana näen, että ”tarttis tehdä jotain”: tehdään lakimuutoksia tai ei sitten esitetä edellä kuvattuja alueita ollenkaan maakuntakaavassa, hän kirjoittaa.
Olli Ristaniemen kirjoitus Keski-Suomen liiton blogissa
