Koulun johtaminen vaatii yhä enemmän digiosaamista

Peruskouluissa ja lukioissa painotetaan nyt tulevaisuuden laaja-alaista osaamista. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisessa, opettamisessa ja myös koulujen johtamisessa on entistä tärkeämpää.

Peruskoulun uudistamisen kärkihankkeelle on varattu 90 miljoonan euron rahoitus vuosina 2016–2018. Siitä 50 miljoonaa suunnataan opettajien osaamisen kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä Kunnallisalan kehittämissäätiö ovat tehneet selvityksiä digivalmiuksista kouluissa. Niiden mukaan Suomessa ollaan teknologisesti kohtuullisen hyvin varustautuneita, mutta laitteiden hyödyntämistä opetuskäytössä olisi lisättävä.

Ei isoja eroja
alueittain

OKM:n selvityksen mukaan koulujen digitaalisuudessa ei ole suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea. Koulujen väliset ja sisäiset erot sekä resursseissa että toimintakulttuureissa voivat silti olla suuria.

Monella opettajalla on jo syvällistä tieto- ja viestintäteknistä pedagogista osaamista. He voivat neuvoa toisia opettajia ja toimia apuna myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä. Pedagogisten tukihenkilöiden toimintaa pyritään jatkossa lisäämään.

– Tärkeää on selkeä ajattelu kokonaisuudesta ja ymmärrys siitä, että koulussa voi hyvin olla myös tieto- ja viestintätekniikalta rauhoitettuja alueita. Laajakaistan ei tarvitse toimia kaikkialla, mutta sen tulee toimia hyvin siellä, missä se on pedagogisesti tarkoituksenmukaista, sanoo projektipäällikkö Olli Vesterinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Opettajan voitava
kehittyä koko ajan

Projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen OKM:stä puolestaan kertoo, että opettajille tarjotaan mahdollisuus omalta tasolta lähtevään verkkotäydennyskoulutukseen. Oma tukensa suunnataan kehittämistoimintaan niillä alueilla, joilta ei ole haettu avustuksia viime vuosina.

Kehitteillä on myös setelimalli, joka antaa opetuksen järjestäjälle lisää joustavuutta ja resursseja tarvelähtöiseen opettajien osaamisen kehittämiseen. Kaiken perustana ovat opetuksen järjestäjien omat tarpeet ja kuntien kehittämissuunnitelmiin pohjautuvat ratkaisut. Tavoitteena on, että jokaisella opettajalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja kehittää omaa osaamistaan läpi työuran.

Kunnille tietoa
hankintojen tueksi

Rahat koulutuksen laitehankintoihin ja digityövälineisiin myönnetään kunnan budjetista. Kuntia tuetaan hankintapäätösosaamisessa koulutuksella ja lisäämällä osaamista eri tasoilla muun muassa siitä, miten uusia oppimisympäristöjä rakennetaan. Onnistuneita ratkaisuja voi tehdä monella tavalla, välineet eivät ole itsetarkoitus.

Toukokuussa valmistunut selvitys osoittaakin, että opetuksen digitalisaatiossa onnistuneet kunnat ovat ratkaisseet hyvin eri tavoin laitteiden ja tietoverkkojen hankinnat kunnan rahoitustilanteen mukaan. Laitteita osa kunnista ostaa omaksi, jotkut pitävät vuokrausta parempana.

– Myös oppilaiden omien välineiden käytön mahdollisuuksia parannetaan opiskelussa. Opetussuunnitelman perusteissa kannustetaankin kouluja tähän suuntaan. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena, kunhan asiasta sovitaan huoltajien kanssa, Vahtivuori-Hänninen kertoo.

Tietotaitoa digisalkkuun
Ressun lukiossa

Ressun lukiossa Helsingissä niin opiskelijoiden kuin opettajienkin tietoteknisiä taitoja kehitetään määrätietoisesti. Lukuvuoden aluksi toinen opettajien koulutuspäivistä käytettiin kokonaan digitaalisuuteen.

Ressu on perinteikäs lukio Helsingin keskustassa. Opiskelijoita on noin 750. Saman katon alla toimii suomenkielinen yleislinja ja englanninkielinen linja, jolla voi suorittaa International Baccalaureate -tutkinnon. Kun ensimmäisen vuoden opiskelijat tulevat taloon, alkaa määrätietoinen opetus myös tietotekniikassa.

– Tietotekninen osaaminen kartoitetaan heti aluksi, jotta päästään tasoittamaan eroja. Nuorilla on usein aika kapea digitaalinen tietotaito. Laitteiden ja sivustojen viihdekäyttö on erinomaista, mutta se ei riitä opiskelussa, jossa tarvitaan ohjelmia kuten Wordia ja Exeliä ja asiakirjojen jakamista pilvipalveluissa, kertoo Ressun lukion rehtori Ari Huovinen.

Opiskelijoilla on ”digisalkku”, joka sisältää tiedot ja taidot, joita heillä pitää olla. Opastusta annetaan kädestä pitäen.

Huovisen mukaan jossakin vaiheessa erillinen tietotekniikan opetus integroitiin kaikkeen opetukseen, mutta nyt kurssit ovat tulleet takaisin. Ne on koettu tarpeellisiksi, koska digitaalisuudessa mennään eteenpäin niin kovaa vauhtia. Myös kokeiluja tehdään usein.

– Tietotekniikan ohjausta nivelletään opinto-ohjaukseen ja siitä tehdään täsmäiskuja. Olemme myös katsoneet tärkeäksi, että opiskelija voi suorittaa harjoittelun 10-sormijärjestelmässä. Sen osaaminen nopeuttaa todella paljon kirjoittamista. Nyt matematiikassa kokeillaan sähköisiä kyniä, Huovinen kertoo.

Kokeet ja arvioinnit
sähköisinä

Kun opinnoissa mennään vauhdilla eteenpäin, opettajien on varmistettava, että kaikki pysyvät mukana. Tämä vaatii Huovisen mukaan järjestelmällisiä toimia.

– Käytämme tukiopettajina omia opettajia ja opiskelijoita. Helsingin kaupunki järjestää opettajille täydennyskoulutuksia, ostamme itse koulutusta ja toimimme yhteistyökumppanien kanssa. Kaupunki on tukenut myös välineiden hankintaa.

Ressun lukion opettajilla on ollut kannettavat tietokoneet jo vuosia ja opetuksessa on siirrytty täysin sähköisiin materiaaleihin. Kokeet toteutetaan sähköisesti kuten myös osa arvioinneista. Tänä syksynä osa ylioppilaskirjoituksistakin tehdään sähköisesti.

Myös oppilailla on Ressussa oltava omat kannettavat tietokoneet. Tarvittaessa hankinnassa avustetaan.

– Lähdemme siitä, että kun ennen lukiolaisella piti olla oma laskin, kannettava tietokone on nykyään kiinteä osa lukiolaisen varustusta, Huovinen sanoo.

Some ja yrittäjyys
vetävät Muurameen

Keski-Suomessa Muuramen lukiossa aloittaa tulevana syksynä ennätykselliset 80 uutta opiskelijaa. Lukiossa on hyödynnetty digitaalisuutta etujoukoissa.

– 80 uutta opiskelijaa on lukiomme suurin määrä ikinä. Muuramen lukio koetaan ilmiselvästi vetovoimaiseksi opiskelupaikaksi, sillä muuramelaisten lisäksi useita opiskelijoita tulee Jyväskylästä ja Etelä-Suomesta, iloitsee lukion rehtori Aki Puustinen.

Muuramen lukiossa on ensi syksynä 220 opiskelijaa. Lukio on saanut mainetta muun muassa some-lukiona.

Lukion tieto- ja viestintästrategian mukaisesti opettajien digitaitojen ajantasaisuus kartoitetaan joka kolmas vuosi.

– Siinä selvitetään aluksi kyselyllä esimerkiksi somen käyttö, virtuaalitodellisuus, virtuaalialustat, pilvipalvelujen käyttö, tabletit, tietolähteiden käyttö ja niin edelleen. Tietojen päivitystarpeisiin vastataan sitten seuraavan kolmen vuoden aikana sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella, Puustinen kertoo.

Opettajia kannustetaan hyödyntämään tietotekniikkaa opetuksessa ja omassa elämässään. Kaikissa luokissa on samanlainen tietotekninen valmius.

Laitteita on pystytty järjestämään erilaisten hankkeitten kautta. Parasta aikaa käynnissä on Virtuaalitodellisuus ja elämyksellinen oppiminen -hanke, jossa testataan erilaisia virtuaalilaseja ja virtuaalisten oppimisympäristöjen rakentamista. Opiskelijoiden käytössä on tablettitietokoneita ja yo-koneiksi on hankittu normaaleja halpoja kannettavia.

– Lukio järjestää yo-tietokoneet opiskelijoille, koska omien koneiden tuominen saattaisi aiheuttaa suuria ongelmia sähköisissä kirjoituksissa. Infrastruktuuri on rakennettu liikuntasaliin ja myös varavirta on huomioitu. Digitaalisuus on siis huomioitu joka kantilta ja tulevaisuutta otetaan päivittäin haltuun, Puustinen sanoo.

Muuramen lukio on erikoistunut myös yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen. Yrittäjyysopinnot saavat syksyllä uutta näkökulmaa lukioiden kansainvälisen liiketoimintaverkoston myötä. Taustavoimana ovat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Marja Martikainen

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 8/2016