Uuden kunnan tehtävät: Kehitys, koulutus, kaavoitus
Nykyisen vahvan peruskunnan tilalle muotoutuvan uuden kunnan kolme tärkeintä tehtävää ovat kehitys, koulutus ja kaavoitus. Niistä on syksyn aikaan tiivistetty termi ”Kolme kovaa koota”.
Näin tiivistetään sote-maakuntauudistuksen jälkeisten kuntien tärkeimmät tehtävät valtiovarainministeriön tilaamassa selvityksessä.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemä selvitys Kunnat tekojen paikkana liittyy hallitusohjelman Tulevaisuuden kunta -reformin toteutukseen. Selvityksen tulokset perustuvat kaikille Suomen luottamushenkilöille ja kuntien johtohenkilöille lähetettyyn kyselyyn, haastatteluihin ja fokusryhmäkeskusteluihin. Kyselyyn osallistui yli 3 500 vastaajaa.
Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Suomi raportin mukaan palveluistuu. Myös hallinto muuttuu kansalaisten palveluksi. Myös julkisella puolella palvelut sekä muuttuvat että mukautuvat käyttäjien tarpeen mukaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Palveluja myös kehitetään nykyistä vuorovaikutteisimmin.
Näköpiirissä on, että kuntien kehittäminen ja päätöksenteko tulevat perustumaan aktiiviseen vuoropuheluun päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä.
Tekemisen alustaksi toiminta,
ei organisaatio
Tulevaisuuden kunnat näyttäytyvät MDI:n selvityksessä alustoina, jotka mahdollistavat erilaisen tekemisen. Eri toimijat pyritään aktivoimaan: oman elinympäristönsä kehittymisestä kiinnostuneet kuntalaiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset osallistuvat tulevaisuuden tekemiseen.
Kuntien menestyksen ratkaisee toimintakulttuuri, ei organisoitumisen muoto.
Kunnat muuttuvat erityisesti maakuntauudistuksen myötä tulevina vuosina enemmän kuin ne ovat historian saatossa muuttuneet.
Selvityksen mukaan valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti. Kun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kunnilta maakunnille, kunnille nähdään jäävän enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueen kasvuun ja kehitykseen.
MDI:n mukaan muutokset ja niiden jatkuvuus korostavat kuntien liikkumavaran tarvetta. Kunnille tulisi mahdollistaa erilaiset tavat tehtävien toteuttamiseen ja yhteistyösuuntien rakentamiseen. Tämä edellyttää myös kuntien erilaisuuden huomioimista.
Kuntaliitto: Uusi kunta
ei saa jäädä soten jalkoihin
Sote-maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan toimintaa valmistellaan valtiovarainministeriön ohella myös kunnissa ja Kuntaliitossa.
Kuntaliitossa on valmisteltu uusi kunta -työlle strategiset tavoitteet. Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen korostaa, että uuden kunnan toiminnan suunnittelu ei saa jäädä maakunta- ja sote-uudistuksen jalkoihin.
Kuntaliitossa pidetään tärkeänä, että uuden kunnan rooli konkretisoidaan ja että kuntien toimintatavat uudistetaan.
Uudessa kunnassa korostuvat osallistaminen, verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaiset kumppanuudet.
Majoinen huomauttaa, että tärkeää on varmistaa myös jatkossa rahoitusperiaatteen toteutuminen, jotta palvelut pystytään turvaamaan ja jotta kunnat säilyttävät roolinsa kilpailukykyisinä työnantajina.
Selvityksen antamat viisi suositusta tulevalle kunnalle:
– Luodaan tulevaisuuden tulkintatuki ja -klubi kunnille.
– Tuetaan avoimen rajapinnan keskusteluja maakuntien ja kuntien välillä.
– Käynnistetään vapaiden ja avoimien kunta-alustojen kokeilut.
– Mahdollistetaan tiettyihin rajattuihin alueisiin ja teemoihin kohdistuvat sopimukset sekä tuetaan kuntia kehittämisessä teemallisten verkostojen kautta.
– Sallitaan sattumat parantamalla kuntien strategisen kehittämisen kykyä.
Lisää aiheesta Kuntalehdessä 9/2016 (ilm. 15.9.2016)
Juttua muokattu klo 11.45: Lisätty Kuntaliiton näkemys
On totta että kunnat erilaistuvat ja että paikalliset ja alueelliset voimavarat on syytä koota entistäkin tiiviimmin yhteen. Ja että kunnasta tulee ”alusta, käyttöalusta”, mikä viittaa lähinnä ICT-puolelta tuleviin reformiajatuksiin.
Hyvä kysymys lienee, millaisin voimavaroin ja osaamisin kunnat yleensäkin varmistavat kehittymisensä (mitä sillä itse kukin tarkoittaakin), miten koulutuspalvelujen toimipisteverkosto ja koulutuksen digitalisoituminen etenee ja missä määrin kunnilla on tarvetta kaavoitukseen. Kovat koot näyttäytyvät kovin eri tavoin eri kunnissa ja selvää lienee että kaikki eivät voi olla voittajia tässä kilpailussa.
Kuntien tulee edistää ja osaltaan varmistaa että kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Siksi itse lisäisin tähän listaan vahvan h-kirjaimen. Hyvinvoinnin johtaminen on työtä, joka kokoaa kunnan eri toimialojen osaamista ja palveluketjujen osia yhteen, eri sidosryhmät ja toimijat osallistaen.
Ei unohdeta hyvinvointijohtamisen sosiaalista tilausta, eihän. Maamme on siinä määrin taloudellisesti haavoittuvassa tilassa, että hyvinvoinnin nykyisenkin tason säilyttämiseksi on tehtävä hartiavoimin työtä.
Jari Salomaa, HL, väitöskirjatutkija