Vehviläinen: Turhista sote-kiinteistöistä arvioitua pienempi riski
Vanhankylänniemen terveysasema Järvenpäässä muuttaa tästä vanhasta kiinteistöstä upouuteen sote-keskukseen ensi vuoden alussa. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-kiinteistöjen kohtalo on yksi keskeisistä pulmista, joihin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., joutuu vastaamaan kiertäessään maakuntia. Maassa on kaikkiaan 3 000 sote-kiinteistöä, joiden kohtaloa arvuutellaan.
Maakuntien on tarkoitus vuokrata yksittäisten kuntien omistamat terveyskeskukset ja sairaalat sekä vanhusten palvelutalot vuoden 2019 alussa ainakin kolmeksi vuodeksi.
Kunnissa kuitenkin pelätään, että niille jää paljon käyttämättömiä kiinteistöjä ja ne jäävät rasittamaan kunnan taloutta. Tämän ovat nostaneet esille asiantuntijatkin.
Vehviläinen sanoo Kuntalehden haastattelussa, että kesän aikana tehty selvitystyö osoittaa, että sote-kiinteistöt eivät ehkä olekaan niin iso riski ja ongelma, mitä on arvioitu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvityksen tuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta alustavien tietojen mukaan erityisessä riskissä olevan kiinteistömassan tasearvo on tuoreen arvion mukaan 700–800 miljoonaa euroa.
– Tämä on kuitenkin tärkeä asia yksittäisten kuntien kannalta ja vaatii omat ratkaisunsa, Vehviläinen huomauttaa.
Hänen mukaansa hallituksen reformiministeriryhmä aikoo linjata omia ratkaisumallejaan kuntia painavaan huoleen lähiaikoina.
Vehviläisen mukaan tarkoitus on löytää paikallisista tarpeista lähteviä ratkaisuja.
– Ei voi olla vain joku yksi valtakunnallinen ratkaisu, hän sanoo.
Kuntalehti esittelee ohessa kuusi mahdollista erilaista keinoa, jotka ovat olleet esillä valmistelussa.
Kuusi mahdollista keinoa kiinteistöongelmaan:
1. Perustettava maakuntien toimitilayhtiö antaisi asiantuntijatukea kunnalle tilojen remontointiin ja muuttamiseen muuhun tarkoitukseen ja saisi palkkion myyntituotosta.
2. Maakuntien toimitilayhtiö ja kunta hoitaisivat yhdessä kiinteistökehityksen ja myynnin sekä jakaisivat yksittäisen toimitilan riskin. Valtio huomioisi tämän tehtävän arvioidessaan maakuntien toimitilayhtiöille annettavan pääoman määrää niin, että yhtiön pääoma riittää myös riskinjakoon kuntien kanssa kiinteistökehityksessä.
3. Valtionavustuslain mukaisesti kunnille voitaisiin antaa valtionavustusta heikkokuntoista ja tarpeettomien rakennusten purkamiseen.
4. Perustettaisiin huonojen kiinteistöjen poisto-ohjelma. Poisto-ohjelmaa tuettaisiin sillä, ettei poisto-ohjelman mukaisten alaskirjausten alijäämä- ja tasevaikutuksia otettaisi määräaikaisesti huomioon kriisikuntakriteereissä.
5. Päätettäisiin harkinnanvaraisesta valtionosuudesta kiinteistökehitysohjelman tueksi. Tämä olisi mahdollista kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaan.
6. Kunnat voisivat itse harkita kiinteistökehitysyhtiöitä, joiden vastuulla oleviin kiinteistöihin voisivat myös yksityiset sijoittaa.
Anu Vehviläisen koko haastattelu Kuntalehdessä 9/2016, joka ilmestyy 15. syyskuuta.
Onkohan Vehviläinen tietoinen siitä mitä kaupungeissa tapahtuu niille kiinteistöille ja toiminnoille joita täytyisi välittömästi nyt korjata. Uskoisin, että kuntien talousarviossa ei ole euron euroa pariin vuoteen edes välttämättömimpien homekiinteistöjen (sote) korjaamiseen.
Palvelujen siirtymä yksityiselle sektorille tulee olemaan suurta jo ensi vuonna, koska toimintoja ei voida jatkaa ongelmakiinteistöissä eikä uutta rakenneta ja maakunta tehnee investointiratkaisuja vasta 2020 jälkeen.
Perustuslaissa on vikaa, kyllä eli ei.
Näyttää siltä, että noin kaksi vuotta tai puolitoista vuotta sitten sitten perustuslakivaliokunnan jäsenet sekä yksi tai usemapi perustuslakivaliokunnassa käynyt asiantuntija, ovat saaneet aikaan perustuslain muutoksen perustuslakiin kirjoittamatta perustuslakia uudestaan.
Nyt hallituksessa istuvat henkilöt, ja hallitusta lähellä olevat, käyttävät hyväkseen viekasta ”perustuslain muutosta” saadakseen läpi omia tavoitteitaan, jotka ovat erittäin suuria, ja joita näyttää olevan paljon.