EU-direktiivi patistaa kuntia petraamaan verkkopalveluja
Oli vamma mikä tahansa, niin julkisen sektorin verkkopalvelujen tulee tulevaisuudessa olla kaikkien saatavilla.
Viime viikolla hyväksytty EU-direktiivi julkisten verkkopalvelujen saavutettavuudesta tulee näkymään kuntien verkkopalvelujen kehitystyössä. Yksityiskohdat kotimaisen lainsäädännön sisällön ja verkkopalveluissa tehtävien käytännön muutosten suhteen ovat vielä auki, mutta se on ainakin varmaa, että töitä tulee riittämään.
Euroopan unionin tasolla saavutettavuusdirektiivin arvioidaan vaikuttavan 80 miljoonan kansalaisen päivittäiseen elämään.
-Kansallinen työ saavutettavuusdirektiivin suhteen on vasta käynnistymässä. Työtä johtava valtiovarainministeriö on asettamassa työryhmän asiaa valmistelemaan. Suomessa ei ole yhtä yksittäistä verkkosivujen toteuttamista tai verkkopalveluiden saavutettavuutta ohjaavaa lakia, jota pitää tämän vuoksi päivittää, vaan asiaa ohjattaneen useiden kanavien kautta, Kuntaliiton erityisasiantuntija Elisa Kettunen arvioi.
Näkövammaisten keskusliiton keväällä teettämässä selvityksessä testattiin 14 kaupungin verkkosivustojen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Jokaisen sivuston kohdalla havaittiin merkittäviä esteettömyyteen liittyviä ongelmia. Yksikään kaupungeista ei yltänyt erinomaiseen tai hyvään yleisarvosanaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Minun arvion mukaan saavutettavuuskriteerit täyttää alle prosentti kuntien verkkopalveluista. Direktiivi koskee laajaa joukkoa erityisryhmiä ja verkkosivujen lisäksi myös muita digitaalisia palveluita, kuten erilaisia automaatteja, muistuttaa Kettunen.
Selkokieltä ei saa unohtaa
Kehitysvammaliitto on tyytyväinen siihen, että monen vuoden työstämisen jälkeen julkisten verkkosivustojen saavutettavuutta määrittävä direktiivi on vihdoin hyväksytty Euroopan parlamentissa.
-Kansallista lainsäädäntöä ryhdytään varmasti muokkaamaan piakkoin. Olisi tärkeää huomioida palveluiden helppokäyttöisyys ja käytettävyys teknisen saavutettavuuden lisäksi. Direktiivin määrittämä taso on kansallisesti myös mahdollista ylittää, Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksikön johtaja Sami Älli toteaa.
Älli huomauttaa uuden direktiivin painottuvan erityisesti aistivammaisten tarpeiden mukaisesti. Kehitysvammapuolelta huomautetaankin siitä, että myös selkokieli tulisi ottaa huomioon kansallisella tasolla lainsäädäntöä sopivaksi sorvattaessa.
-Tarve selkokielelle kasvaa jatkuvasti. Kaikki tarvitsevat ymmärrettäviä ja helposti käytettäviä palveluja. Selkokieli voitaisiin ainakin tuoda esille tässä yhteydessä, kun kansallista lainsäädäntöä laitetaan direktiivin mukaisen kuntoon, Älli esittää.
Suomella on nyt 21 kuukautta aikaa ilmoittaa Euroopan Parlamentille, miten uusi direktiivi huomioidaan kansallisessa lainsäädännössä.
Juttua päivitetty 31.10.2016 klo 16.05 Kehitysvammaliiton edustajan osiolla
Kuntalehden sivuilla aiemmin aiheesta
