Palvelusetelit - kaikki erilaisia

Valinnanvapauden lakia valmistellaan paraikaa. Hallituksen esitys on tarkoitus saada lausuntokierrokselle joulukuun alkupuolella ja eduskuntaan keväällä 2017.

Mitä hyötyä ensi ja seuraavana vuonna toteutettavasta palvelusetelikokeilusta on ylipäätään, kun kokeilun tuloksista ei tiedetä vielä mitään ja kun käyttöön on lopulta tulossa palveluseteleiden sijaan asiakassetelit?

– Hyvä ja aiheellinen kysymys. Olisi parempi, jos mallia voitaisiin vielä kehittää sen jälkeen, kun kokeilun tulokset ovat käytössä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissuunnittelija Kimmo Parhiala.

Aikataulun ja lainsäädännöllisten syiden takia järjestys on kuitenkin nyt tämä, eikä se Parhialan mukaan poista sitä tosiasiaa, että kokeilussa tutkitaan esimerkiksi valinnanvapauden toteutumisen edellytyksiä.

– Oli valinnanvapauden malli minkälainen tahansa, keskeisten edellytysten tulee toteutua, muuten valinnanvapaus ei toteudu. Asiakkaiden tulee tuntea omat oikeutensa, ja rahan pitää seurata asiakasta tehokkaasti.

Toinen keskeinen asia liittyy markkinoiden syntymiseen, ja myös siitä saatavat tulokset ja havainnot ovat Parhialan mukaan arvokkaita mallista huolimatta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hankepäällikkö Minna Saario huomauttaa, että palvelusetelikokeilu on nykyisen lainsäädännön alainen. Se, mitä asiakasseteli tulevaisuudessa yksityiskohtineen pitää sisällään, on vielä hiomatta.

– Uudelle rahoitusvälineelle ja -käytännölle olisi kuitenkin hyvä saada uusi termi, sillä nykyinen palveluseteli ja ehdotettu asiakasseteli poikkeaisivat toisistaan.

Jo nykyisellään suomalaiset voivat vaihtaa terveysasemansa, käydä hoidattamassa itseään ulkomailla tai vaihtaa sairaalaa.

Mahdollisuuksia on käytetty vähän. Sitran johtaja Antti Kivelä huomauttaa, että nykyinen valinnanvapaus on pikemminkin teoreettista.

– Mahdollisuus valita terveysasemaa voi käytännössä tarkoittaa, valitseeko 21 päivän vai 14 päivän hoitojonon. Tai että ottaa sairauskuluvakuutuksen, jonka avulla voi valita jonon sijaan yksityisen lääkäriaseman.

 

Nykyinen palveluseteli

• Kunta tai kuntayhtymä (järjestäjä) hyväksyy palveluseteleiden tuottajat.
• Järjestäjä myöntää palvelusetelin ja määrittää sen arvon.
• Järjestäjä arvioi palvelusetelin käyttäjän palvelun tarpeen.
• Setelin käyttäjä tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa.
• Setelin käyttäjällä on omarahoitusosuus.
• Setelin käyttäjä voi ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja omalla rahallaan.

 

 

Palvelusetelin kokeilu

• Nykyisen palvelusetelilainsäädännön alainen.
• Kunnat ja kuntayhtymät toimivat sekä palvelujen järjestäjinä että tuottajina.
• Tuottajiksi voivat lisäksi ilmoittautua kaikki kokeilun kriteereihin sitoutuvat yksityiset palveluntuottajat. Niiden tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä esimerkiksi työntekijöiden ammattipätevyyksien osalta.
• Kunnalla tai kuntayhtymällä oltava valmius tuottaa palveluja myös itse.
• Palvelusetelikokeilussa kokeillaan erilaisia korvausmalleja. Pääperiaatteena on, että tuottaja saa asiakkaista asiakkaiden lukumäärään ja palvelutarpeeseen perustuvan korvauksen, johon voidaan liittää myös suoritekorvauksia ja kannusteita.
• Hoidontarpeen arviointi kuten nykyisin, käytännössä usein puhelimessa.
• Asiakas voi valita julkisen sijaan yksityisen terveysaseman, joka arvioi myös hoidontarpeen.

 

Asiakasseteli tulevassa valinnanvapausjärjestelmässä (virkamiesvalmistelun alustavat ehdotukset)

• Maakunta vastaisi palvelujen järjestämisestä ja päättäisi, missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön.
• Maakunta hyväksyisi palvelujen tuottajat ja tekisi sopimukset niiden kanssa. Palveluntuottajien pitää olla lupaviranomaisen rekisteröimiä.
• Asiakassetelin käyttäjä ei tekisi sopimusta palveluntuottajan kanssa.
• Maakunta määrittäisi asiakassetelin arvon ja maksaisi asiakkaan palvelusta korvauksen. Korvaus voisi olla suoriteperusteinen tai kiinteä.
• Maakunnan palvelulaitos arvioisi asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeen, mutta tarkoitus on selvittää, voisiko myös suoran valinnan palveluntuottaja arvioida palvelutarpeen.
• Asiakasmaksu olisi sama kuin julkisissa palveluissa.
• Setelin käyttäjä voisi valita itse maakunnan kanssa sopimuksen tehneiden palveluntuottajien joukosta, keneltä palvelut hankkii.
• Asiakkaalla olisi myös oikeus kieltäytyä setelistä, jolloin vastaavan palvelun saisi maakunnan palvelulaitokselta.
• Moni asiakassetelin yksityiskohta on vielä auki.

Teksti: Kirsi Riipinen

Lue koko artikkeli Kuntalehdestä 12/2016