2 000 turvapaikan saanutta odottaa kotia kunnista – joukossa satoja orpolapsia
Suomeen tuli vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Oleskeluluvan saaneille neuvoteltiin viime vuonna 4 259 kuntapaikkaa. (Arkistokuva: Seppo Haavisto)
Kuntapaikkojen saanti myönteisten turvapaikkapäätösten saaneille on edelleen hidasta.
– Kunnat odottavat parempia kannustimia, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Rantala työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM). Hän vastaa pakolaisten sijoittamisasioista ministeriössä.
Vastaanottokeskuksissa (VOK) odottaa parhaillaan noin 2 000 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta sijoitusta kuntiin, Rantala arvioi Maahanmuuttoviraston tilastojen perusteella.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Määrästä on alaikäisiä, ilman huoltajaa tulleita hakijoita, iältään 16–17-vuotiaita, noin 500–600.
Vastaanottokeskuksessa oleskelu
on kallista
Kuntapaikkaa odottavien asuttaminen vastaanottokeskuksissa tulee kalliiksi. Rantalan mukaan oleskeluluvan saaneen asuminen vastaanottokeskuksessa maksaa 50–60 euroa vuorokaudelta. Kuukausikulu on yleensä noin 1 800 euroa.
Noin 2 000 ihmisen asuminen keskuksissa maksaa siis yhteensä noin 100 000 euroa vuorokaudelta.
– Kyllä se oleminen vastaanottokeskuksissa on kallista, Rantala toteaa.
Kunnissa on toki edelleen kiinnostusta myönteisen päätöksen saaneita kohtaan, mutta päätöksen tekeminen kestää.
– Kyse ei yleensä ole asenteesta. On tietenkin joitakin kuntia, jotka ovat torjuneet tulijat valtuustopäätöksillä, Rantala sanoo.
Tänä vuonna tarvitaan
tuhansia kuntapaikkoja
Rantalan mukaan TEMissä on arvioitu, että tälle vuodelle tarvitaan jo vastaanottokeskuksissa olevien lisäksi kuntapaikka tai asunto ainakin 4000:lle.
– Meidän neuvottelemat kuntapaikat ovat vain yksi osa tätä tarinaa. Ihmiset muuttavat vastaanottokeskuksista myös itsenäisesti.
ELY-keskusten neuvottelemia kuntiin sijoituksia on noin 30 prosenttia oleskeluluvan saaneista. Toinen kolmannes muuttaa vastaanottokeskuksen avustamana ja loput muuttavat itsenäisesti.
Osa asuntoa tarvitsevista tulee tänä vuonna pelkästään niistä, jotka ovat valittaneet turvapaikkapäätöksestä. Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että myönteisen päätöksen heistä saa viidennes eli noin 2 000.
Lisäksi kiintiöpakolaisia tulee 750, ja viime vuoden kiintiöstä on tulematta noin 350. Lisäksi EU:n sisäisinä siirtoina tulee ainakin 1 000 turvapaikanhakijaa, joista lähes kaikki saavat oleskeluluvan.
Viime vuodelle sovituista
kuntapaikoista täyttyi yli 80 prosenttia
TEMin tuoreen tilaston mukaan neuvoteltuja kuntapaikkoja saatiin viime vuonna 4 259. ELY-keskukset osoittivat niille paikoille 3 564 myönteisen päätöksen saanutta.
Viime vuonna neuvotelluista kuntapaikoista täyttyi siis yli 80 prosenttia. Rantalan mukaan kaikki paikat eivät täyttyneet, koska osa päätöksistä tehtiin loppuvuonna.
Uusia kuntia oli mukana noin sata. Joukossa on aika paljon pieniä kuntia, joille asia on Rantalan mukaan täysin uutta.
– Niillä menee kauan järjestää kaikkea sitä, mitä sijoittaminen edellyttää. Pitää järjestää asunto, palkata henkilökuntaa ja niin edelleen.
Rantalan mukaan sopimukset voi siirtää käytettäväksi tämän vuoden puolelle.
Kun VOK suljettiin,
into hiipui
Rantalan mukaan uusi ilmiö on se, että kunnat, joissa oli vastaanottokeskus, mutta Maahanmuuttovirasto päätti sulkea sen, ovat nyt jäämässä ilman uusia asukkaitaan. Kunnissa oltiin varauduttu vastaanottamaan paikkakunnan vastaanottokeskuksesta oleskeluluvan saavat, mutta heidät siirrettiin toisaalle eikä vastaanotto välttämättä onnistu enää.
Rantalan mukaan tämä näkyy etenkin pohjoisessa, jonne perustettiin vuonna 2015 aika paljon vastaanottokeskuksia.
– Kunnat alkoivat valmistautua vastaanottoon, mutta kun VOK katosi paikkakunnalta, kuntien into hiipui.
Toisaalta myös ihmiset, jotka oli siirtyneet pikkupaikkakunnalta suurempaan kuntaan, eivät enää olleet halukkaita palaamaan pikkukuntaan.
Kotouttaminen on hallituksessa oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, ps., vastuulla. Lindström on aiemmin sanonut, että kriittinen vaihe on kuntiin sijoittamisessa. Hän on korostanut sitä, ettei ministeriössä haluta, että turvapaikanhakijat valuvat pääkaupunkiseudulle.
Miljardeja verorahoja valuu Kankkulan kaivoon. Vieläkin yli 90 % vajaa 30 vuotta sitten Suomeen tulleista somaleista on työttöminä yhteiskunnan rasitteena.