Reina: Uudenmaan onnistuminen ratkaisee koko sote-uudistuksen
Osaajien riittämisestä päivystyksessä on sote-uudistuksessa aito huoli Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio varoittaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Uudistusten valmistelun taso ja kiire herättivät ihmettelyä Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa.
Uusimaa on käytännössä avainalue koko sote- ja maakuntauudistuksen onnistumiselle, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sote- ja maakuntauudistuksesta Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa torstaina.
Reina oli muiden Kuntaliiton edustajien kanssa vastaamassa yleisön kysymyksiin elämästä uudistusten jälkeen. Hän kommentoi Uudenmaan tilannetta Järvenpään kaupunginjohtajalle Erkki Kukkoselle, joka pohti, voisiko uudistus lähteä peruskoulu-uudistuksen tapaan liikkeelle pohjoisesta edeten asteittain etelään niin, että matkan varrella voitaisiin ottaa virheistä ja hyvistä käytännöistä opiksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Uusimaa on täysin poikkeava, ylivoimaisesti suurin ja sen mukaisesti asiat toisenlaisia. Valmistelu lähti ikävä kyllä myöhään liikkeelle, Kukkonen muistutti.
Uudenmaan valmistelu alkoi saada muotoa vasta vuoden 2016 lopulla, mutta esimerkiksi kysymys kasvupalvelujen järjestämisestä on levällään. Eilen Kuntalehti uutisoi, että Uudellamaalla tehty uudistuksen riskianalyysi osoitti sietämättömiä riskejä ja että muun muassa aikataulu on kestämätön.
– Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä, kolmannes suomalaisista. Voi sanoa, että uudistus pitkälle kaatuu tai onnistuu sen mukaan, miten Uudellamaalla onnistutaan, Reina sanoi.
Kokonaisuus ei ole ollut pöydällä
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu sai keskustelussa huutia. Kuntaliiton sote-yksikön johtajan Tarja Myllärisen mukaan alueilla olleet hyvät käytännöt näyttävät olleen uudistuksen valmistelijoille alun perin vieraita.
– Nyt näyttää vähän helpommalta, lähtötilanne oli synkkä. Yhdessä kun jaksetaan vääntää, saadaan ehkä parannuksia, Myllärinen sanoi.
Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen nosti esiin valmistelun ongelmallisuuden hyvän hallinnon näkökulmasta.
– Erittäin pitkälle ennakoidaan eduskunnan tulevaa päätöstä, jota ei ole vielä tehty, Niemeläinen kummasteli valmistelua.
Reinan mukaan ei ole aivan tavatonta, että uudistusten toimeenpanoa valmistellaan, vaikka siunaus toimeenpanolle puuttuu. Valmistelun poikkeuksellisuuden Reina kyllä myönsi.
– Satoja työryhmiä, tuhansia työntekijöitä, eikä yhtään lakiesitystä eduskunnassa. Valmistelussa eikä lausuntoja kirjoitettaessa ole missään vaiheessa kokonaisuus ollut pöydällä. Tämäkin tekee valmistelusta vaikean.
Reinan mukaan valtion tulisi resursoida valmistelu paljon paremmin.
– Uskomatonta, että mitä suurempi hanke, sitä vähemmän resursseja siihen on, Reina latasi.
Toisaalta Reina muistutti, että uudistuksen valmistelussa tehdään palvelujen inventointia, joka ei mene hukkaan, vaikka uudistus jostain syystä jäisikin suunnitellussa muodossa tekemättä.
Riittävätkö osaajat?
Keskustelua herätti myös huoli sote-osaajien riittämisestä uudistuksen jälkeen.
Kuntaliiton sote-asioista vastaavan varatoimitusjohtajan Hanna Tainion mukaan on olemassa riski, että sairaaloista lähtee osaajia niin paljon, että esimerkiksi ympärivuorokautisen päivystyksen pyörittämisessä voi tulla ongelmia..
– Tähän haetaan yhä vastausta. Pelkään että suunnittelijat eivät ole huomanneet, kuinka kriittinen tämä asia on, Tainio sanoi.
Olen lukenut valinnanvapauslain luonnoksen keskeneräisenä, vaikka onkin lausuntokierrokselle lähetetty. Lain voimaantulon aikataulua on venytettävä, jotta ehditään tehdä kokeiluja ennen laajaa toteutusta. Suuria virheitä voi tulla, jos ei tiedetä mitä laki merkitsee käytännössä. Riittävätkö osaajat kaikkeen, kestääkö talous?
Lauri Oinonen
On yllättävää, kuinka paljon vielä ratkaisemattomia asioita ja silti sotea valmistellaan, vaikka lainsäädäntö puuttuu. Kuntapäättäjänä koen, että nyt tehdään asioita väärinpäin ja väärästä päästä. Koen myös, että kukaan ei haluakaan nähdä sitä, että jo kustannukset on minimoitu ja pidetty yllä toiminnot. Nyt kustannukset suhteessa tuloksiin ovat realistisen optimaaliset.
Soteasiat koskettavat ihmisiä, jotka tarvitsevat sotepalveluja. Alueiden yrityksille, yrittäjille,viljelijöille ja monille muille ei ole ollenkaan samantekevää onko paikkakunnalla terveyspalveluita, vai joudutaanko ne hakemaan matka-aikaviiveineen ja kuluineen maakuntakeskuksista. Myös haja-asutusalueilla tarvitaan peruspalveluita.
Ilman päiväkoteja, kouluja ja sairaanhoitoa tai terveyspalveluita sekä vanhustenhoitoa, on miltei mahdotonta saada yrityksiin uutta työvoimaa.
Sote tullee merkitsemään suurta alan työpaikkojen keskittymistä kasvupaikkakunnille.
Samalla monen kunnan sotealan työntekijöiden palkkojen verotulot menetetään. Sote on muodostumassa seutukuntien monien toimintojen ja kehitysedellytysten vaarantajaksi.