Nuoret johtajat uskovat kuntarakenteen muuttuvan

Talous- ja rahoitusfoorumin paneelikeskustelussa pohdittiin tulevaisuuden kuntaa. Vallitseva näkemys oli, että 10 vuoden päästä kuntarakenne eroaa nykyisestä.

 

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi uskoo sote-maakuntauudistuksen merkitsevän lisää kuntaliitoksia.

– Väestö pakkautuu kasvukeskuksiin ja ikääntyy. Talouden pelimerkit jaetaan uudelleen, Lohi sanoi Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa paneelikeskustelussa, jossa nuoremman polven kuntajohtajat pohtivat tulevaisuuden kuntaa.

Tulevasta rakenneuudistuksesta ja muista haasteista huolimatta kunnat voivat Lohen mukaan olla edelleen erilaisia. Mutta eivät kaikki nykyiset kunnat.

– Onko 300 kunnalle edellytyksiä elää ja kasvaa omassa vahvuusalueessaan? Uskon että ei ole. Oleellista on, että ne kunnat jotka jäävät, myös pärjäävät Lohi totesi.

Montako kuntaa sitten näet olevan 10 vuoden päästä? kysyi keskustelua vetänyt Jussi-Pekka Rantanen.

– 250, Lohi vastasi.

 

Eteläpohjanmaalaisen Isojoen kunnanjohtaja Linda Leinonen puolestaan ei näe, että uudistuksen pitäisi välttämättä merkitä kuntien katoamista.

Isojoella on reilut 2 000 asukasta ja vahva yrittäjyyden perinne.

– En tarkoita, että Isojoki pärjäisi kaikessa yksin. Teemme jo nyt yhteistyötä seutukunnalla.

– Uskon kuitenkin että vahvan yhteisöllisyyden avulla on mahdollista säilyttää myös kunnallinen itsehallinto – muiden tuella, Leinonen sanoi.

Arviota kuntien määrästä tulevaisuudessa Leinonen ei esittänyt. Ei esittänyt myöskään Annu Ahonen, Kontiolahden yrityspalvelujen toimitusjohtaja, joka kuitenkin komppasi Lohen näkemystä:

– Uskon että tiivistymistä tulee tapahtumaan.

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko sen sijaan esitti ja oli selvästi Lohea jyrkemmällä kannalla.

– Hyvä kuntamäärä esitetyllä maakuntauudistuksella olisi 35-40 kuntaa.

Sulkon mielestä kuntarakenteen muuttaminen on välttämätöntä esimerkiksi sitä varten, digiajan kehitys voitaisiin turvata kaikille.

– Kun sote on pois, se ei onnistu että jokainen kunta erikseen keskittyy elinvoiman kehittämiseen. Tarvitaan sateenvarjoajattelua – näen sirpaloitumisen riskin, että alkaa puuhastelun aika ja haetaan mielekästä tekemistä jota ei uudistuksen jälkeen enää ole.

Sulkko sanoo nähneensä 10-vuotisen kuntajohtajauransa aikana ”hirveän määrän” uudistamistarpeita.

– Kuntakentällä pitää katsoa peiliin: Toimimmeko niillä välineillä joita pitää ja luommeko välineitä jälkikasvulle pärjätä tulevaisuuden maailmassa.

Katso haastattelut Kunta.tv:stä:

Linda Leinonen: Yhteisöön sitoutuneet kuntalaiset ovat pienen kunnan voimavara

 

 

Sami Sulkko: Mistä tulevaisuuden kunnan pelimerkit?