Maakunnan verotusoikeus korjaisi riskin
Sote-omaisuuden siirron aiheuttama sääntelyriski lakiesityksessä olisi vielä korjattavissa. Yksi keino olisi siirtää maakuntien rahoitus valtiollisen veropohjan piiristä kunnalliseen veropohjaan, arvioidaan Kuntien takauskeskuksen muistiossa.
Muistiossa arvioidaan, että koko riskin mahdollisuus on syntynyt, kun lain valmistelijoille on muodostunut käsitys, jonka mukaan kunnat eivät voi enää rahoittaa maakuntia ja siten maakunnalle osoitettu sote-palvelujen järjestämisvastuu ei sallisi enää maakuntien rahoitusta kunnallisesta veropohjasta.
Tämänkaltainen rahoitus toteutuu jo nyt pakkokuntayhtymissä.
”Kunnallinen veropohja muodostuu alueen bruttokansantuotteesta ja kuntaverolakien kokonaisuudesta. Peruskunnilla on oikeus kunnallisen veropohjan käyttöön mutta peruskuntien perustuslaillinen oikeus ei ole yksinoikeutta, vaan maakunta voidaan nostaa peruskuntien rinnalle veropohjan käyttäjäksi ja näin muodostaa maakunnat nykyisten peruskuntien tapaan vahvoiksi itsehallinnollisiksi toimijoiksi”, muistiossa todetaan.
Muodostuneen käsityksen seurauksena syntyi toinen virhetulkinta, jonka mukaan valtion verorahoituksen tulee koskea vain käyttötaloutta, mutta maakuntakonsernin oman pääoman muodostus tulisi edelleen rahoittaa kuntien verotuloilla.
”Tämä virhetulkinta rikkoo asiantuntijoiden lausuntoa, jonka mukaan kunnat eivät voi enää rahoittaa maakuntia, joiden tehtävät eivät kuulu enää kunnille”, muistiossa todetaan.
Takauskeskuksen mukaan luontevaa olisi, että valmistelu aloitettaisiin uudelleen vapaana virhetulkinnoista ja maakuntien oikeus omiin varoihin kohdistettaisiin kunnalliseen veropohjaan ohi kuntien.
Tällöin päädyttäisiin samankaltaiseen rahoitusmalliin kuin nykyisissä sairaanhoitopiireissä – mutta siis ei kuntien kautta vaan niiden ohi.
”Muutos nykytilaan olisi tässä menettelyssä vähäinen”, muistiossa todetaan.
Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja
10 artikla
Paikallisviranomaisen yhdistymisvapaus
1. Paikallisviranomaisilla on tehtäviään hoitaessaan oikeus harjoittaa yhteistyötä ja lain asettamissa rajoissa muodostaa yhteenliittymiä muiden paikallisviranomaisten kanssa yhteisiä etuja koskevien asioiden hoitamiseksi.
Lainaus loppu
Lähde:
finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910066
_
On sekä lakisääteisiä pakkokuntayhtymiä että vapaaehtoisia sosiaali- ja terveyspiirien kuntayhtymiä.
Kun paikallisviranomaiset, kunnat, ovat rahoittajia, niin niillä on myös päätösvaltaa lähiterveydenhoitoon, lähisairaanhoitoon ja lähisosiaalityöhön.
Motivaatio on suuri kustannusten hillintään kuntalakia noudattamalla.
Kuntakohtainen yhdenvertaisuus valtakunnallisesti saavutetaan, kun eduskunta säätää lait laadusta ja valtio vastaa kuntakohtaisella tasausjärjestelmällä rahoituksellisesta laadun turvaamisesta. Esimerkiksi lääkäreiden määrän mitoituksesta per 1000 asukasta.
Julkiseen palveluun jonotusaika yleislääketieteen erikoislääkärille on oltava enintään yksi päivä riippumatta viikonpäivästä.
Kun eduskunta säätää lain, on valtion turvattava riittävä rahoitus lääkäreiden palkkaamiseen Suomen kuntiin lain voimaan astumispäivätä lähtien. (Tätä ei voi jättää maan hallituksen markkinaehtoisen ”kirikilpailun” varaan).