Ehdotus Uudenmaan jaosta vaalipiireihin yllättää
Vantaalaiset ja sipoolaiset äänestävät näillä näkymin samoista ehdokkaista tulevissa maakuntavaaleissa.
Uudenmaan kuntajohtajien ehdotus vaalipiirijaosta maakuntavaaleissa herättää hämmästystä sekä ajankohdallaan että sisällöllään. Kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan kuntajohtajat antoivat alkuviikosta kannanoton, jossa ehdotetaan Uudenmaan jakamista neljään vaalipiiriin maakuntavaaleissa.
He perustelevat ehdotustaan demokratian toteutumisella. Uusimaa on laaja, 1,6 miljoonaa asukasta, ja yhdessä vaalipiirissä alueellinen kattavuus ei kuntajohtajien mukaan toteudu. He arvelevat myös, että nuorten ja naisten on suuressa vaalipiirissä vaikeampi tulla vallituksi.
Lisäksi kuntajohtajat kiinnittivät huomiota kampanjan kalleuteen suuressa vaalipiirissä.
Vaalijärjestelmästä säädetään maakuntauudistuksen lainsäädännössä, joka on menossa eduskuntaan näillä näkymin ensi viikolla. Laki oli lausuntokierroksella viime syksynä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntajohtajien esitys herättää vastaväitteitä valmisteluportaassa ja pääkaupunkiseudun politikoissa.
Maakunta nähtävä kokonaisuutena
Valtiovarainministeriön maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju sanoo olevansa yllättynyt kannanotosta. Hänen mukaansa Uudenmaan jako vaalipiireihin ei erityisesti noussut esiin lausuntokierroksella.
– Kyllä tämä tuntuu nyt oudolta tässä vaiheessa, hän sanoo.
– Yleisesti vaalipiirijaosta kyllä keskusteliin valmistelun aikana, mutta lähtökohdaksi tuli, että kukin maakunta on yksi kokonaisuus.
– Kysymys on siitä, että päättäjien pitää nähdä maakunta kokonaisuutena. Kaikille järjestetään tasavertaiset palvelut. Vaalipiirijako olisi tarkoittanut, että hyväksytään se ajatus, että hoidetaankin sen sijaan alueellisia intressejä, Harju perustelee yhden vaalipiirin järjestelmää.
– Maakunta siis järjestää palvelut samalla tavalla. Tuotanto voi sitten tapahtua alueellisesti
Ei keinotekoista jakoa
Kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen ei kannata Uudenmaan jakoa vaalipiireihin maakuntavaaleissa.
– Onhan tästä puhuttu, tosin enemmän kahdesta tai kolmesta vaalipiiristä.
– Mutta kun hoidamme yhdessä yhteisiä asioita, minusta on luontevaa, että on vain yksi vaalipiiri. En kannata maakunnan jakoa keinotekoisesti.
Rissanen myöntää, että on riski, että joltain alueelta ei tule edustusta.
– On se nähty Helsingissäkin. Edellisellä kaudella isosta Vuosaaren kaupunginosasta ei ollut yhtään valtuutettua. Sitten siellä havahduttiin ja tällä kaudella on neljä.
– Kampanjakulut ovat joka tapauksessa kovat varsinkin näin helsinkiläisenä ja jos käyttää perinteistä mediaa, Rissanen sanoo.
Hän huomauttaa myös, että vastaisuudessa kunta- ja maakuntavaalit käydään yhtä aikaa. Tällöin kampanjatkin ovat osin samat, jos on molemmissa ehdokkaana.
Huoli korkeista vaalikustannuksista yhden vaalipiirin järjestelmässä koskee siis lähinnä muita kuin pääkaupunkiseudun ehdokkaita. Näillä kun kampanja tulee joka tapauksessa kalliiksi.
Puolensa molemmissa
Vantaan sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Hako sanoo, että ehdotus tuli tässä vaiheessa puskista.
– Meillä ei ole tästä asiasta puhuttu enää lausunnon antamisen jälkeen, eikä se silloinkaan ollut päällimmäinen asia koko uudistuksessa, Hako sanoo. Hän ei näe tarpeelliseksi enää muuttaa järjestelmää.
Hako näkee molemmissa malleissa puolensa.
– Yhden vaalipiirin mallissa ryhmien välinen tasapaino toteutuu paremmin ja myös pienet ryhmät pääsevät helpommin mukaan, hän sanoo.
– Siihenhän eduskuntavaalien vaalipiirejä uudistettaessakin on pyritty.
Uudenemaan kuntajohtajien ehdotuksesta tarkemmin täällä.
