Kansalaisaloitelailla juhlapäivä
Eduskunnan säätämä avioliittolain muutos tulee voimaan tänään. Asia eteni eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta. (Kuva: Ville Miettinen)
Kansalaisaloitelaki on ollut tänään ollut voimassa viisi vuotta. Laki kansalaisten mahdollisuudesta tehdä lainsäädännön muutoksia tuli voimaan 1.3.2012.
Lain viisivuotispäivänä tuli voimaan kansalaisaloitteen kautta voimaan tullut lakimuutos, tasa-arvoinen avioliittolaki. Avioliittolain muutoksen myötä myös samaa sukupuolta olevat puolisot voivat solmia avioliiton.
Avioliittolain muuttamiseen tähtäävä kansalaisaloite avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta hyväksyttiin eduskunnassa marraskuussa 2014. Se oli ensimmäinen eduskunnassa hyväksytty kansalaisaloite.
Kansalaisaloitteen eteneminen eduskuntaan edellyttää, että aloite kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Viiden vuoden aikana eduskunta on vastaanottanut yhteensä 17 kansalaisaloitetta eli keskimäärin noin kolme aloitetta vuodessa. Samassa ajassa aloitteita on pantu vireille lähes 600. Vain alle kolme prosenttia avatuista aloitteista on siis onnistunut saavuttamaan eduskuntakäsittelyn edellyttämät 50 000 kannatusilmoitusta määräajassa.
Turun yliopiston laatiman kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista katsoo kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa.
Lain muutostarpeita selvitetään
Oikeusministeriö laatii kevään aikana virkamiestyönä arviointiselvityksen kansalaisaloitemenettelystä ja kansalaisaloitelain mahdollisista muutostarpeista.
Selvitystyössä käydään läpi kansalaisaloitetta koskevien tutkimusten pohjalta esitetyt toimenpide-ehdotukset menettelyn kehittämiseksi. Myös muut tiedossa olevat sekä työn kuluessa esiin nousevat mahdolliset kehittämistarpeet arvioidaan.
Selvitystyön aikana kuullaan myös eduskunnan kokemuksia kansalaisaloitteiden käsittelystä sekä kansalaisten näkemyksiä kansalaisaloitteista muun muassa keväällä järjestettävässä työpajassa ja Otakantaa.fi -verkkokeskustelussa.
Selvitystyön pohjalta laaditaan ehdotus kansalaisaloitemenettelyn kehittämiseksi. Päätös jatkovalmistelusta ja kansalaisaloitelain mahdollisesta muuttamisesta tehdään erikseen selvitysehdotuksen lausuntokuulemisen jälkeen.
Avioliittolain muutos vaikuttaa
Kelan etuuksiin
Avioliittolain muutos vaikuttaa myös parisuhteen rekisteröimiseen. Mahdollisuus siihen päättyy 1.3.2017. Aiemmin rekisteröidyt parisuhteet jäävät kuitenkin voimaan. Kela maksaa etuuksia rekisteröidyssä parisuhteessa oleville samoin periaattein kuin avio- ja avoliitossa oleville.
Äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on jatkossa oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin äidin miespuolisella puolisolla. Esimerkiksi isyysrahaa voidaan maksaa heti lapsen syntymästä alkaen. Vanhempain- ja isyysrahaoikeus ei jatkossa edellytä parisuhteen rekisteröintiä ja perheen sisäistä adoptiota.
Lisäksi lapsen hoidosta vastaavalla isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan. Sen edellytyksenä ei siis enää ole avio- tai avoliitto lapsen äidin kanssa. Isän puolisolla ei kuitenkaan toistaiseksi ole oikeutta vanhempainpäivärahoihin. Vanhempainrahaa voidaan maksaa siitä lähtien, kun isä ottaa lapsen hoitoonsa. Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakauden aikana, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo silloin.
Uusia säännöksiä sovelletaan, jos vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.3.2017 tai sen jälkeen. Muutokset eivät vaikuta vanhempainpäivärahakausien pituuteen.
Naisparin lapsella voi olla oikeus elatustukeen, jos lapsella ei ole vahvistettua isää. Elatustukioikeus päättyy, jos naisparin toinen osapuoli adoptoi puolisonsa lapsen. Elatustukea voidaan maksaa kuitenkin adoptioprosessin ajan.
Maaliskuusta 2017 alkaen samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa myös lastenhoidon tukien ja lapsilisän määrään ja niiden myöntämisperusteisiin.
