Kysely: Isot kunnat valittavat resurssipulaa sote-uudistuksessa
Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista 81 kunnasta 38 arvioi, että kunnassa on varattu riittävästi resursseja uusien maakuntien valmistelutyöhön. Vastanneista 31 ilmoitti kuitenkin, että ei. Yhdeksän ei osannut vastata.
Kysely tehtiin helmikuussa viikolla 7.
Resurssipulaa valitetaan enimmäkseen yli 10 000 asukkaan kunnissa.
Kyselyn kommenttiosuudesta henkii suuri epävarmuus. Monista vastanneista kunnista muistutetaan, että tarkkaa kustannus- ja henkilötyövuosiarviota on liki mahdotonta antaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vantaan kaupunginjohtajan Kari Nenosen mielestä tässä vaiheessa keskustelu siitä, kenen vastuulla valmistelutyö ja kustannukset ovat, kertoo lainvalmistelun puutteellisuudesta.
– Kyllä tilanne on poikkeuksellinen. Jos lakeja valmistellaan ja niitä pannaan täytäntöön, valtion puolelta yleensä varataan resursseja.
Suuri ongelma Vantaan kaupunginjohtajan mielestä on se, että maakunnat huutavat kuntia apuun tekemään valmistelutyötä, jossa kunnilta viedään sote.
– Eihän meillä siihen ole resursseja. Meidän ihmiset ovat kiinni meidän töissä. Emme me voi lähteä toiseen organisaatioon maksamaan palkkaa ja luovuttaa henkilöstöä, Nenonen sanoo.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Vimpelin kunnanjohtaja Anita Paavola arvelee, että monissa kunnissa on Vimpelin tapaan arvioitu lisämenot alakanttiin.
Hänen omasta työpanoksestaan menee tänä vuonna noin viidennes sote- ja maakuntauudistuksen varsinaiseen valmisteluun. Lisäksi tulee matkakustannuksia ja muita valmistelukuluja.
– Suurinta työllistävyyttä varmaan yritetään kohta kunnille tyrkyttää. Eihän tehtäviä ja toimintoja kukaan tai mikään pysty siirtämään ja organisoimaan ilman kunnan mukanaoloa. Tämä on ihan valtava duuni, sanoo uusimaalaisen Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka.
LINKKI: Kaikki kuntien kommentit
Kuntien vastausten jakautuminen kysymykseen resurssien riittävyydestä:
Lue lisää aiheesta tuoreesta Kuntalehdestä 3/2017
OIKAISU: Lehtiversiossa lukee virheellisesti, että 81 kunnasta 38 prosenttia arvioi, että resursseja on varattu riittävästi ja 31 prosenttia, että ei. Kyse ei ollut prosenteista, vaan kuntamääristä.
Kyllä tilanne on ihan sama pientenkin kuntien osalta. Väkeä on viimeiset vuodet vähennetty useilta toimialoilta, uudelleenmitoitettu, käytetty luonnollista poistumaa. Eivät työt ole mihinkään kadonneet hallituksen maakuntahallintoa koskevalla päätöksellä. Täystyöllistetyt virkamiehet ja yksiköiden johtajat pitäisivät juosta maakuntakeskuksessa harva se viikko sote- ja muiden hallinnonalojen uutta mallia rakentamassa, samoin käyttää videoyhteyksin lähes jatkuvaan neuvotteluprosessiin työaikaa, ja yrittää arvuutella miten tehtävät organisoidaan lopullisesti v. 2019, ja sitä ennen minkälaisiin kokeiluihin osallistutaan heinäkuusta 2017 lähtien, vaikka toimintaa säätelevät laitkin ovat vielä suurimmalta osaltaan vasta valmistelun alla. Uudistuksen hallittuun läpiviemiseen tarvitaan valtiovallan taholta nopea lisärekrytointi, eikä valmistelutyön kaatamista vähäväkisten kuntien niskoille, ja kuntalaisten maksettaviksi.