Kuntaliiton Rainio: Kuntien kustannukset huomioitava varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa
Olennaista on, että koko perhevapaajärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja kuntien toimintaedellytyksiä palveluiden järjestämiseen ei heikennetä, Kuntaliitto toteaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliiton erityisasiantuntija Henrik Rainio sanoo, että keskustelussa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on huomioitava kunnille koituvat kustannukset.
Useat järjestöt ja puolueet ovat esittäneet kevään kehysriiheen uudenlaisia perhevapaamalleja, joihin kuuluu varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen tai poistaminen.
– Keskustelussa unohdetaan, että lisääntyvät verotulot eivät kattaisi kuin osan kuntien lisääntyvistä kustannuksista ja asiakasmaksujen menetyksistä, Rainio toteaa.
Alle kolmevuotiaan varhaiskasvatus maksaa kunnalle noin 17 000 euroa vuodessa ja yli kolmivuotiaan noin 11 000 vuodessa. Keskituloinen, noin 3000 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa noin 6 000 euroa vuodessa. Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset kunnille ovat tällä hetkellä noin 2,7 miljardia euroa vuodessa.
– Varsin vähällä huomiolle on jäänyt myös se, että asiakasmaksujahan alennettiin jo 1.3.2017 voimaan tulleella uudella varhaiskasvatuslailla, sanoo Rainio.
Kuntaliitossa suhtaudutaan varauksella myös ajatukseen, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen lisäisi työllisyyttä merkittävästi.
– Jo tälläkin hetkellä on useimmiten kannattavampaa olla töissä, kuin kotona hoitamassa lapsia. Suurempi este työhön palaamiselle on se, että ei ole työtä, mihin palata, Rainio sanoo.
Kuntaliitto esittää vaihtoehtona selvittää Ruotsin mallia, jossa kunta saa valtiolta taloudellista tukea, jos se vapaaehtoisesti alentaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja.