Usko ja toivo pilkahtelevat Uudenmaan sote-maakuntavalmistelussa
Uusimaa ei ole enää yksin soten aiktauluhuolensa kanssa, ja huoli otetaan todesta, Markus Sovala uskoo. (Kuva: Ville Miettinen)
– Kyllä me tämä tehdään.
Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtajan Markus Sovalan sanat uudistuksen näkymistä ovat positiivisempia kuin pitkään aikaan.
Sovala on viime viikkoina ilmaissut kärkevästikin ihmetyksensä valmistelua vaikeuttavia puutteita, kuten aikatauluja, kohtaan. Uudellamaalla on hikoiltu kasvupalvelujen erillisratkaisua odotellessa ja laskettu taloudellisia riskejä, joita hallituksen esittämä sote- malli voi aiheuttaa. Sovala sanoo alkuperäisen aikataulusuunnitelman tuntuneen ahdistavalta.
Nyt hän on luottavaisempi. Kasvupalvelun erillisratkaisu on saatu. Ärähdykset on kuultu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Emme ole enää yksin sanomassa että soten siirtymäaikataulut ovat mahdottomia. Siitä on tullut yleisesti hyväksytty tosiseikka. Olen varma, että aikataulut saadaan järjestettyä kuntoon.
– Johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat sanoneet, että koko valinnanvapausmalli on tehtävä uusiksi. Sanamuodot tosin vaihtelevat ja mitään konkreettista ei ole sanottu, miten ja missä määrin.
Viimeksi Pohjois-Karjalan maakuntauudistuksen ohjausryhmä esitti arvion, että esitetty malli vaarantaisi hyvin toimivan Siun soten. Kuntaliiton hallitus puolestaan arvioi aikataulun mahdottomaksi.
– Tämä ei ole vain uusmaalainen murhe. On syntynyt konsensus, että aikataulut eivät toimi. Ei konsensusta vastaan voi kukaan toimia, Sovala uskoo.
Sovala muistuttaa että siirtymäajoista sopiminen on ehdottoman tärkeää käytännön toteutuksen kannalta. Valinnanvapaus ei ole maakunnalle teoriaa, vaan käytännön suunnittelua, hän muistuttaa.
– Meidän pitää tehdä se palvelujärjestelmä ja ne konkreettiset organisatoriset ratkaisut ja hoitaa valinnanvapauden julkisten ja yksityisten operaattorien rahoitusjärjestelmä. Emme pääse siinä eteenpäin ennen kuin isot ratkaisut on tehty.
Omalla ICT-palvelukeskuksella alkuun
Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiseksi aiotaan perustaa oma palvelukeskus tai kaksi. Tämä nähdään välttämättömäksi, koska Uudellamaalla ei uskota valtakunnalliselta palvelukeskukselta saatavan riittäviä palveluja vielä maakuntien aloittaessa toimintansa.
– Juoksemme kasaan pikajärjestelyt, joilla saadaan minimitilanne, eli palkat maksettua 2019 tammikuussa.
Hätäjärjestely maksaa arvion mukaan kymmeniä miljoonia euroja.
– Rahat tarvitaan valtiolta, koska mistään muualta niitä ei voida saada, Sovala sanoo
Järjestelyillä varaudutaan toimimaan lähivuodet.
– Olemme optimisteja, että valtakunnalliset tietojärjestelmäratkaisut olisivat olemassa 2025 tietämillä.
Oma ICT:n askelmerkkejä piirtämään uudistukseen pestattiin tällä viikolla osa-aikaiset projektijohtajat, Helsingin kaupungin sote-viraston osastopäällikkö Helena Ylisipola ja HUSin IT-kehitysjohtaja Mikko Rotonen.
Seuraavaksi edessä on omien kokoustilojen löytäminen. Organisaatio maakuntavalmistelun ympärillä kasvaa vauhdilla. Syksyllä työntekijöitä lienee noin 70, vuoden päästä parisataa, maakuntien aloittamisen alla, vuoden 2018 lopulla, lähes tuhat.
Mitään maakuntapalatsia ei kuitenkaan suunnitella, päinvastoin.
– Kun uusi maakuntajohtaja valitaan, voi olla että hänellä ei ole omaa työhuonetta. Elämme maailmassa jossa ihmiset tapaavat kokouksissa ja muuten hoitavat sähköpostejaan erilaisissa työpisteissä. Tavoitteenamme on mobiili toimintamalli.
