Valinnanvapauden valmistelu etenee kasvavien paineitten keskellä
Virkamiehet etsivät ratkaisuja sote-uudistukseen kuuluvan valinnanvapauden avoimiin kysymyksiin ja ongelmiin.
Sote-palvelujen valinnanvapauden valmistelu etenee virkamiestyönä samaan aikaan, kun keskustelu ajan riittämisestä sekä ja perustuslakiin liittyvistä ja muista ongelmista kiihtyy. Lausuntokierroksella olevan keskeneräisen lakiluonnoksen palautetta hyödynnetään valmistelussa sitä mukaa kun sitä tulee, siis jo ennen lausuntoajan päättymistä, maaliskuun 28. päivää.
Sote-palvelujen valinnanvapaudesta käytävässä keskustelussa näkyy vahvasti huoli siitä, että järjestelmää rakennetaan liikaa kaupallisten toimijoiden tarpeisiin. Virkamiesvalmistelussa katsotaan kuitenkin, että kilpailuneutraliteetti on alisteinen yhdenvertaisuudelle sote-uudistuksessa. Kilpailuun liittyvä valinnanvapausperiaate nähdään välineenä ja siten alisteisena sote-uudistuksen tavoitteille.
Sosiaalipalvelujen osuus integraatiossa kuitenkin myönnetään ongelmaksi. Taustalla on se, että sosiaalipalveluihin liittyy runsaasti viranomaispäätöksiä, ja niitä ei voida siirtää ilman lailla erikseen säätämistä yksityisen sektorin ylläpitämiin sote-keskuksiin.
Paitsi että voidaan, jos liikelaitos sijoittaa viranomaisen sote-keskukseen. Mahdollisuus on esillä valmistelussa, mutta siitä tuskin voi tulla kattavaa ratkaisua.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sosiaalipalvelujen osuus sote-keskuksissa on jäämässä yleisluontoiseksi neuvonnaksi, mutta mahdollisuuksia selvitetään ainakin perheneuvonnan ja kotipalvelujen piiristä. Neuvolatoiminnan sijoitus on edelleen auki.
Korvausperusteet yksilöllisiksi
Selväksi valmistelussa on tullut, että kapitaatiokorvauksissa – siis perusteissa, joilla maakunta korvaa hoidon tuottajille asiakasta kohden – pelkkä ikäryhmittely ei riitä. Tulossa on kattavampi laskentatapa, jolla määritellään eri ihmisten palveluista tuottajille maksettava korvaus. On todettu, että henkilökohtaiset riskit pitää saada mukaan perusteita määritettäessä.
Valmistelussa on perehdytty yhä enemmän kustannusten jakautumiseen eri ihmisten kesken. Nyrkkisääntö siitä, että noin kymmenen prosenttia väestöstä käyttää noin 80 kustannuksista on edelleen voimassa, mutta nyt on todettu, että sen kymmenen prosentin sisällä väestö vaihtuu oletettua enemmän.
Vanhusväestön ja vammaisten asema joukossa on vakiintunut, mutta vaihtuvuutta on, eikä se selity vain kuolleisuudella. Ihmisiä poistuu tästä ryhmästä sekä terveydellisten että sosiaalisten ongelmien helpottaessa.
Yrityksille alueellisia velvoitteita?
Maakunnilla on velvollisuus järjestää palvelut myös siellä, missä ei ole halukasta kaupallista tuottajaa. Yksi vaihtoehto voisi olla, että kun maakunta määrittelee kriteerejä palveluntuottajien hyväksymiselle, alueellinen kattavuus olisi jotenkin mukana esimerkiksi niin, että voidakseen tuottaa palveluja Joensuussa yrityksen pitää perustaa palvelupiste myös Kiteelle.
Todennäköisempänä pidetään kuitenkin erilaisia pyörillä ja verkossa liikkuvaa palvelua toimipisteiden verkkojen täydentämisessä.
Kunnat eivät pääse mukaan
Kunnissa ja kentällä yhä elävä toive siitä, että kunnat voisivat olla mukana palveluja tuottavissa yrityksissä ei ole saanut virkamiesvalmistelijoita lämpenemään. Osakkuus palveluja tuottavassa yrityksessä nähdään liiketoiminnaksi, joka ei liity kuntien tulevaan toimialaan. Siksi on eri asia kuin osakkuus asuntoja, ruokapalveluja tai joukkoliikennettä tarjoavassa yrityksessä.
Suomessa noudatetaan Suomen perustuslakia, ei muiden maiden perustuslakia.
Kysymys on lähipalveluista, paikallisen itsehallinnon tarvitsemasta lähidemokratiasta.
Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) lähipalveluista äänestetään suoralla vaalitavalla vaalipiirinä asukkaan — yksilön — oma kunta.
_
Suomen perustuslain 2 §:ssä sanotaan mm.:
”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.”
_
Millä tavalla perustuslaki toteutuu mielestänne kautta Suomen — yksilö yksilöltä, kunta kunnalta — valinnanvapaudesta äänestettäessä suoralla vaalitavalla
1) kun sote-lähipalvelun vaalipiiri on oma kunta?
2) kun vaalipiiri on jokin 18 maakunnasta?
18 maakuntaa vastaavat sote-lähipalvelujen järjestämisen päätösvallan logiikaltaan 18:aa maakunnan laajuista sote-suurkaupunkia, joissa kymmenien vuosien aikana nykyisten suurten kaupunkien kasvava asukasluku merkitsee ristiriidan kasvamista perustuslain 2 §:n suhteen.
Aikaisemmin on kritisoitu suurkuntaliitoksia: päätösvallan, rahan ja palvelujen keskittymistä keskuskaupunkiin.
Kuvitelkaa 18 maakunnan laajuista suukuntaliitosta, suurkaupunkia, minkä tahansa lähipalvelun osalta ml. sote-lähipalvelut.
1) kun sote-lähipalvelun vaalipiiri on oma kunta
Uudenmaan maakunta on liian suuri pienet kunnat kärsivät aika pahasti jos on vaan yksi vaalipiiri