Helsingin valtuustoryhmien puheenjohtajat: Henkilöityvä pormestaripuhe vaimentaa muiden vaaliteemojen käsittelyä

Miksi ylijäämää tekevä Helsinki alibudjetoi varhaiskasvatusta, opetusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa? Miten talous pysyy terveenä ja kaupunki elinvoimaisena? Miten asumisen kysymykset ratkotaan ja eriarvoistumista ehkäistään? Miten kaavoitetaan, miten ympäristö huomioidaan?

Siinä eräitä kysymyksiä, jotka useiden Helsingin kaupunginvaltuuston ryhmäjohtajien mielestä uhkaavat hautautua pormestarista puhumisen alle kuntavaalien lähestyessä.

Helsingin johtaminen uudistuu tulevalla valtuustokaudella. Ylintä valtaa käyttää pormestari, joka on myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Apuna hänellä on neljä apulaispormestaria. Samalla Helsinki siirtyy toimialamalliin ja lautakuntatyöskentely uudistuu.

Kriitikkojen mielestä kuntavaalit uhkaavat kuitenkin henkilöityä ja näyttäytyä liikaa kokoomuksen Jan Vapaavuoren ja vihreiden Anni Sinnemäen ”kahdenkeskisenä pormestarikisana”.

Valtuustoryhmien nimeämiä muita pormestariehdokkaita ovat myös Paavo Arhinmäki, vas., Mika Ebeling, kd., Tuula Haatainen, sd., Yrjö Hakanen, SKP ja Helsinki-listat, Laura Kolbe, kesk., ja Mika Raatikainen, ps. Pormestarista päättää nyt vaaleissa valittava valtuusto.

SDP:n Pilvi Torsti kutsui maanantaina blogissaan asian julkista käsittelyä kahden kauppana ”absurdiksi demokratian irvikuvaksi”.

– Edelleenkin vaalien päähuomion kohteena tulisi olla valittava kaupunginvaltuusto, joka tosiasiassa päättää Helsingin linjasta niin talouspolitiikan, hyvinvointipalveluiden, opetuksen kuin asuntorakentamisen suhteen. Pormestari toimii valtuuston päättämien linjausten mukaisesti, eikä suinkaan ole sen kaltainen itsevaltias, kuin jotkut mediat ovat antaneet ymmärtää, arvioi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Tomi Sevander.

 

Vaaleissa valitaan
ensisijaisesti valtuusto

 

Pormestarivaalista puhuminen kuntavaalien yhteydessä on harhaanjohtavaa, arvioi puolestaan vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Veronika Honkasalo.

– Helsingissä ei käydä suoria pormestarivaaleja, vaan valtuusto valitsee keskuudestaan vaalien jälkeen pormestarin. Tuossa kesäkuun ensimmäisessä valtuuston kokouksessa on kyse pormestarivaalista, mutta kuntavaaleissa valitaan valtuutetut ja äänestetään puoluetta, Honkasalo muistuttaa.

RKP:n Björn Månssonin mukaan kokoomus ja vihreät yrittävät ”bluffata”, että vaikuttaakseen pormestariin tulee äänestää jompaakumpaa puoluetta.

– Parin isoimman puolueen intressissä on luoda vaikutelma, että pormestarin valinta olisi tärkeämpi kuin valtuuston kokoonpano, vaikka todellisuudessa on päinvastoin, arvioi myös kristillisdemokraattien pormestariehdokas Mika Ebeling.

SKP:n Yrjö Hakasen mukaan pormestaripuhe sopii kokoomukselle ja vihreille, jotta niiden ei tarvitse puhua todellisista ongelmista.

– Vaaleissa valitaan 85 valtuutettua ja valtuuston poliittiset linjat ja voimasuhteet ovat tärkeämpää kuin pormestarien henkilökohtaiset ominaisuudet, Hakanen sanoo.

 

”Pormestariuutisointi
on palvelus kansalle”

Vihreiden valtuustoryhmää vetävä Otso Kivekäs muistuttaa, että koska kuntavaalien tulos käytännössä ratkaisee pormestarin henkilöyden, kuntavaalit ovat myös pormestarivaalit. Hän pitää pormestariuutisointia palveluksena kansalaisille, koska siten puolueiden väliset erot tulevat esiin.

– Helsingin johtamismallin uudistuksessa haluttiin lisätä vaalien merkitystä ja helsinkiläisten vaikutusvaltaa kaupungin johtajiin. Se toteutuu näin, Kivekäs sanoo.

Niin ikään kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen pitää kuntavaaleja myös pormestarivaaleina, vaikkakin ensisijaisesti nimenomaan kuntavaaleina.

Rissanen sanoo myös ymmärtävänsä niitä, joiden mielestä pormestarin valinta on julkisessa keskustelussa noussut turhan suureen rooliin.

– Vaaleissa on tärkeä puhua niistä asioista joista valtuusto päättää, Rissanen sanoo.

Rissanen myöntää, että vaalien alla on ehkä puhuttu liian vähän myös kokoomuksen linjaamista vaaliteemoista, terveen talouden edistämisestä, elinvoiman säilyttämisestä ja hyvistä kouluista ja päiväkodeista.

 

Kaupunkilaisilla väärää tietoa

Myös keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Terhi Peltokorpi näkee, että kuntavaaleista tehdään pormestarivaalia nimenomaan tiedotusvälineissä. Samaa mieltä on perussuomalaisten pormestariehdokas Mika Raatikainen.

– Ainakin media näin rummuttaa. Toki pormestarin ja apupormestarien valinta lisää kuntavaalien kiinnostavuutta Helsingissä, Raatikainen sanoo.

Kentällä, kaupunkilaisten kanssa keskustellessa, tilanne on kuitenkin toinen, Peltokorpi sanoo.

– Pormestarikysymys on jäänyt marginaaliin tai ei ole noussut lainkaan esille, Peltokorpi kuvailee keskusteluja muun muassa vaalipaneeleissa.

Toisaalta hän on huomannut myös pormestariasetelman ja siitä uutisoinnin tietynlaisen harhaanjohtavuuden.

– Useampi kaupunkilainen on kysynyt, voiko pormestaria äänestää suoraan. Osalle saattaa pelkistä otsikoista jäädä kuva että vähän samaan tapaan kuin valitaan presidenttiä suorilla vaaleilla, valitaan Helsingille pormestaria, Peltokorpi arvioi.

Muuttuvan johtamisjärjestelmän
käsittely kuitenkin tärkeää

Vaikka päätöksenteossa säilyy suurin valta valtuustolla, pormestari kaupungin johtajana on myös näkyvä symboli sille, millaista politiikkaa Helsingissä halutaan tehdä, Kivekäs muistuttaa.

– On hyvä, että pormestariehdokkaiden väliset linjaerot tulevat selkeästi esille ennen vaaleja, siksi pormestarikeskustelu on tervetullutta. Pormestarilla on paljon vaikutusvaltaa siihen, mihin suuntaan Helsinkiä kehitetään tulevina vuosina.

Raatikainen arvioi, että uuden johtamismallin käsittelyllä voidaan kenties kohottaa äänestysvilkkautta.

– Uusi pormestari tulee varmasti tekemään joitain suurempia linjanvetoja ja hyvähän niistä on kuulla etukäteen.

Laura Rissasen mielestä pormestarista, tulevasta kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, on tärkeä puhua muuttuvan johtamisjärjestelmän takia. Hänen mukaansa Helsingissä on nyt joiltain osiltaan jopa tsaarinaikainen hallintokoneisto, jossa on ”virasto toisensa perään”.

– Uudistuksessa ylintä johtoa tärkeämpää on että kootaan toimialat, varsin pirstaleinen hallintorakenne yhteen, Rissanen sanoo.

Myös Veronika Honkasalo pitää tärkeänä, että uudesta johtamisjärjestelmästä puhutaan. Hän pitää kuitenkin huonona sitä, että uutisointi keskittyy henkilöihin ja näiden ominaisuuksiin ideologisten erojen ja poliittisten sisältöjen sijasta.

– Medialla on erittäin suuri demokraattinen vastuu siitä, että ihmiset ovat tietoisia siitä, mistä asioista näissä kuntavaaleissa päätetään. Politiikan henkilöityminen tukee jo valmiiksi etuoikeutettujen ja hyvin resursoitujen ehdokkaiden kampanjointia.

Muokattu 27.3. klo 10.20: Myös Yrjö Hakanen on pormestariehdokas.

Lue myös:

Pormestariehdokkaat: Maahanmuuttopolitiikan seuraukset Helsingin syliin