Martti Kekomäki Ylelle: Sote-esitys kuin taulu ilman maalausta
Kuva: Ville Miettinen
Sote-uudistuksen asiantuntijaryhmän jäsen, emeritusprofessori Martti Kekomäki näkee hallituksen tuhatsivuisessa sote- ja maakuntalakiesityksessä niin paljon puutteita, että sen kunnollinen arvioiminen on vaikeaa.
– Se on kuin taulu jossa ei ole maalausta, Kekomäki sanoi Ylen Aamu-tv:ssä maanantaina.
– Aivan oleellisia asioita puuttuu kohdista jotka liittyvät palveluiden integraatioon ja rahoitukseen, eli siihen kuinka paljon kullekin ihmisryhmälle varataan rahaa hyvinvointiongelmien hoitamiseksi.
Kekomäen mukaan uudistuksen aikataulu ei ole realistinen. Aikataulu on herättänyt runsaasti keskustelua, kun sote-asiantuntijat kritisoivat osaksi kiireen aiheuttamaa puutteellista valmistelua ja hallitus yrittää pysyä asettamassaan erittäin haastavassa aikataulussa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kekomäen kanssa Ylen haastattelussa ollut Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala piti hänkin aikataulua haastavana, mutta toivoi että siitä pidetään kiinni. Tämä olisi tärkeää, että maakunnille saadaan valittua valtuustot sovitussa aikataulussa, Sovala muistutti.
– Vasta sitten maakunnille tulee päätöksentekokyky.
Valmistelun loppusuoralla suurin keskustelu on liittynyt valinnanvapausesitykseen. Kekomäki muistutti, että Suomessa on jo nykyisellään harvinaisen laaja valinnanvapaus.
– Se on vain haluttu unohtaa jostain syystä.
Kekomäki kantaa huolta erityisesti kustannusten hallitsemattomasta kasvusta.
– Luodaan ratkaisua joka monesta syystä väistämättä lisää kustannuksia. Velanotto kasvaa roimasti. Kun korot nousevat, pala juuttuu kurkkuun aika monelta, Kekomäki varoittaa.
Kekomäki ja Sovala olivat yhtä mieltä siitä, että uudistus on politisoitunut aivan liikaa.
Sovala nosti esiin myös valmistelun ja sen eri kohtien pirstaleisuuden.
– Kun puhuu ministeriöiden virkamiesten kanssa ja kysyy mitä yksittäinen pykälä tarkoitta, saman ministeriön eri virkamiehiltä voi saada erilaisen vastauksen, Sovala sanoi.
Lue myös: Martti Kekomäen kolumni Kuntalehdessä 12/2016
Lähipalveluissa kansanvalta on vaalipiirinä kunta perustuslain 2 §:n mukaan.
Maan hallitus ja parlamentti sekä perustuslakituomioistuin (KHO? ja nykyinen sekä tuleva oikeuskansleri?) loukkaa perustuslain 6 §:ää ja 2 §:ää perustuslaillisesti itsehallinnollisten kuntien asukkaiden (PeL 121 §) oikeutta päättää 100-prosenttisesti omista lähipalveluista, yksilön valitessa (PeL 2 §) oman kunnan valtuuston, jolla on 100-prosenttinen äänivalta lähipalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista.
Maan hallitus loukkaa perustuslakia monilla muillakin tavoilla, josta perustuslakiasiantuntijoiden ja perustuslakituomioistuimen arvovalta mitataan.
VAALIPIIRI OMA KUNTA; SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Sosiaali- ja terveyspalvelut:
– Yksilön vaalipiiri on oma kunta: perustuslain 2 §; kansanvalta
Perustuslain 2 § edellyttää: Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Vaalipiiri on oma kunta
Yrittävätkö oikeusoppineet muuttaa perustuslakia kirjoittamatta perustuslakia uudestaan. Näyttää vahvasti siltä.
Väittääkö joku tai kaikki oikeusoppineet, että kymmenien vuosien aikana kunnat, kuntien perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat, lähipalvelujen järjestäjä-rahoittaja-tuottajat ovat olleetkin perustuslain 121 §:n kirjaimen vastaisia?
Väittävätkö perustuslakiasiantuntijat, että eduskunta olisi säätänyt sellaiset lait kunnille, että nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmat olisi voitu poistaa perustuslain 6 §:n edellyttämällä tavalla. Ei. Eduskunta ei ole edes yrittänyt säätää sellaisia lakeja!
RAHOITUSPERIAATE
Väittääkö joku oikeusoppinut, että kuntakohtaisesti laskettavat, perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuuden takaavat valtionosuudet Suomen kuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisille asukkaille, ei ole syy siihen, miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ydinongelmia ei ole ratkaistu jo kauan sitten?
Ei. Eduskunta ei ole noudattanut perustuslain 121 § 1 momenttia, vaan jättänyt lisäksi noudattamatta rahoitusperiaatteen, jolla olisi saatu toteutettua perustuslain 2 §, 6 §, 19 §, 121 §, 124 § jne.
Maan nykyinen hallitus toimii täysin vastoin rahoitusperiaatetta, kunnille laskettavia rahoitusosuuksia perustuslain 6 §:n ja 2 §:n kansanvallan, 100-prosenttisen yksilön oikeuksien ja asukkaiden itsehallinnon toteutumiseksi jokaisessa Suomen kunnassa.
_
Summa summarum
Vaalipiiri oma kunta: kansanvalta lähipalveluista
– Lähipalvelut, ml. sosiaali- ja terveyspalvelut
– PeL 6 §: Jokaisella Suomen kunnalla, asukkailla 100-prosenttinen äänivalta omista lähipalveluista.
Kaikkien Suomen kuntien itsehallinnollisten asukkaiden suoralla vaalilla (PeL 121 § 1 momentti) valitun valtuuston järjestämässä, tuottamassa ja rahoittamassa (plus rahoitusperiaate) on päästävä samana päivänä lääkäriin.
Ei julkiselle taloudelle haitallista kolmessa kerroksessa olevaa dualismia.
Yksinkertainen kustannuksia säästävä hallinto:
Operatiivinen sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjujen integraatio hoidetaan fiksusti, kun kuntien asukkaiden edellä esitetyt perusoikeudet toteutetaan perustuslain kirjainta noudattaen.
Maakuntatasolle kuuluvat vain maakuntakaavoitus, AVI- ja ELY-asiat sekä muut vastaavat asiat.
Kuntatasolle kuuluu sosiaali- ja terveyspalvelut, vaikka poliittisella tai oikeusoppineiden jargonilla yritetään muuta väittää. Sosiaali- ja terveyspalveluilla oikeusoppineet eivät voi vivuttaa mitään perustuslain 121 §:n 1 momentin ja kuntien asukkaiden itsehallinnon pään menoksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ei edellytä missään tapauksessa perustuslain 121 §:n 1 momentin romuttamista kuntien asukkaiden perustuslaillisten oikeuksien toteuttamiseksi.
Ajattelutapa on manipuloitu väärin lähtökohtana yksittäisten puolueiden vallankäytön ja rahanvallan lähtökohdista.
Kun perustuslakia olisi noudatettu kirjaimellisesti, niin sosiaali- ja terveyspalvelut olisi saatu korjatuksi kuntoon paljon pienemmin kustannuksin, mitä nyt on tapahtunut. Kymmenessä vuodessa on menetetty miljardeittain rahaa, jopa kymmeniä miljardeja, kun lasketaan mukaan se, että puolueet eivät ole sote-politiikkansa tähden olleet lainkaan halukkaita poistamaan 5-6 miljardin veronkiertoa per vuosi.
Maan nykyinen hallitus päinvastoin lisää veronkiertoa ja osaoptimointia.
Maakuntamalli ei sovi sosiaali- ja terveyspalveluihin lainkaan, koska se vie perustuslain kannalta moniin ongelmiin sekä demokratian, yhdenvertaisuuden että kuntatalouden ja valtiontalouden kannalta.
Suomen poliittisessa ilmastossa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta ei saada tehdyksi.
Siksi on paras, että kunnat tekevät omat ratkaisunsa.
Parlamentti säätää lait, joilla jokaiseen Suomen kuntaan saadaan lääkäriin pääsy samana päivänä, kuten on työterveyshuollossa; perustuslain 6 §. Samoin hoitajamitoitus nostetaan maksimaaliseksi vanhustenhoidossa.
Rahat löytyvät harmaan talouden poistosta — ei maakuntamallista eikä valinnanvapausmallista, jotka ovat paitsi hallinnollisesti kalliitta, myös monella muulla tavalla kalliita ja perustuslakiongelmallisia.
HALUTAANKO EDES KORJATA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YDINONGELMAT?
1) Valinnanvapausmallin valmistelu on lopetettava heti.
2) Maakuntahallinnosta on poistettava sosiaali- ja tervyspalvelut, ja jätettävä sinne lähinnä AVI- ja ELY-asiat.