Valtionosuusuudistus ja elinvoimapolitiikka
Viime viikolla julkistettiin esitys uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi ja sen koelaskelmat. On selvää, että valtionosuusjärjestelmä on uudistustarpeessa ja siitä pitäisi saada mahdollisimman yksinkertainen, mutta silti oikeudenmukainen. Nyt julkistettu kriteeristö ja perusteet vaikuttavat lähtökohtaisesti hyviltä ja oikeansuuntaisilta.
Valtionosuusuudistuksessa pitäisi vielä hienosäätää maakunta- ja seutukeskusten asemaa paremmaksi. Näillä keskusalueilla on korostettu vastuu monista oman seutunsa vetovoimapalveluista kuten kulttuurista, liikunnasta ja merkittävässä määrin koko talousalueensa elinkeinopolitiikasta. Tämä pitäisi huomioida, kun järjestelmää vielä tarkistetaan palautteiden perusteella.
Mikäli Suomessa olisi 50-70 kuntaa, helpottuisi moni asia myös valtionosuusjärjestelmän osalta. Kuntauudistus olisi vaikeuksista huolimatta saatettava onnistuneesti maaliin. Niin kauan kuin tilanne velloo pitkin Suomea nykyisen kaltaisena kuntien välisenä kyräilynä, syntyy vain tuottamattomuutta ja motivaation laskua.
Pidän tärkeänä, että seutukaupungit ja maakuntakeskukset tiivistäisivät strategista yhteistyötään. Omien seutujen juupas-eipäs -keskusteluista pitäisi päästä todelliseen dynaamiseen verkostoyhteistyöhön sekä osaamisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Puuhastelun aika alkaa olla ohi.
Filosofi Esa Saarinen kirjoitti Talouselämä-lehden ilmoitusliitteessä 13.12.2013, että toiminnan henki synnyttää huipputuloksia. Näin on myös tilanne kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta. On mentävä luovasti eteenpäin ja jätettävä jarrumiehet ja -naiset pois junasta. Suomi voi kehittyä vain menestyvien kaupunkialueiden onnistumisella. Filosofi Pekka Himanen kiinnitti taannoin niin ikään huomiota maamme henkiseen tilaan. Siihen jokainen meistä voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja esimerkillään.
Haluaisin kannustaa kuntajohtajakollegoita avarakatseiseen ennakkoluulottomaan ajatteluun, jossa tarkasteltaisiin positiivisesti asioita ja alueiden omia vahvuuksia sekä kehittämispotentiaalia. Jatkuva negaatioiden ja purnaamisen kautta tapahtuva tarkastelu pitäisi lopettaa. Tässä ajassa se ei voi olla niiden kuntien toimintamalli, jotka haluavat oikeasti löytää voittajastrategian.
Sami Sulkko
Kirjoittaja on Forssan kaupunginjohtaja ja yksi Kuntaelämää-blogin kirjoittajista.
