Kuntaelämää: Kunnan suunnitelmia pitää viilata yhdessä
Kauhava on monen muun kunnan tapaan uudehko liitoskunta. Kuntaliitossopimus solmittiin aikanaan kestämään tämän vuoden loppuun asti. Kuntaliitossopimus on ollut kuin yhteinen katto, jonka alla tätä uutta isoa kaupunkia on viety eteenpäin. Nyt ollaan tilanteessa, että ensi vuonna liitossopimusta ei enää ole. Tämä on luonnollisesti herättänyt monenlaisia ajatuksia. Kuntaliitoksen perimmäinen ajatushan oli hakea säästöjä. Kukaan vaan ei tunnu pystyvän konkreettisesti näyttämään, että onko jotain säästöä tähän mennessä saatu aikaan.
Jokainen voisi kysyä itseltään, onko meillä kasvettu neljässä vuodessa niin yhtenäiseksi kunnaksi, ettei enää ajatella asioita vanha peruskunta-lähtöisesti? Vai onko ”oma kunta” sittenkin vielä niin lähellä, ettei kyetä tekemään päätöksiä koko kaupunkia ajatellen? Missä vaiheessa vanhat kuntarajat pyyhkiytyvät mielistämme? Milloin päättäjät sekä kuntalaiset ovat valmiita hyväksymään, että meillä on kaupungin sisällä erilaisia alueita ja näitä alueita kehitetään niiden omista vahvuuksista lähtien? Välimatkat kuntakeskuksesta toiseen ovat sen verran lyhyet, ettei joka paikassa ehkä tarvitsekaan olla kaikkia asioita saatavilla.
Talouteen haetaan kestäviä ratkaisuja joka puolella maatamme. Ei löydy kuntaa, jossa ei pohdittaisi kunnan tehtäviä, tehtävien määrää ja laajuutta. Iso kysymys on myös, mistä ensimmäisenä joudutaan luopumaan? Saavutetuista eduista on äärettömän vaikea päästää irti. Kuntaliitoskunnat ovat ison tehtävän edessä: uusi kunta olisi saatava toimimaan tehokkaasti. Tämä vaatii väistämättä jostain vanhasta luopumista ja uusien kuvioiden luomista.
Kuntien pitkän ajan suunnitelmat tulisi viilata pikaisesti ajan tasalle. Ei riitä, että virkamiesjohtoisesti kirjoitetaan jotain paperille ja sitten vain haetaan valtuustolta hyväksyntä. Meidän täytyy tehdä suunnitelmat yhdessä kuntalaisten kanssa. Tähän tehtävään ovat paikalliset asukaslautakunnat mitä mainioin toimielin. Valjastetaan kuntalaisetkin yhteiselle asialle. Näin saadaan aikaan päätöksiä, jotka saavat enemmistön hyväksynnän.
Lähdettäessä miettimään uusia tapoja toteuttaa kunnan tehtäviä, täytyy työryhmille antaa työrauha. On myös ymmärrettävä, että työryhmä käy läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot –myös ne, joista tiedetään nousevan iso poru. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa koulujen, kirjastojen tai terveysasemien kohtalot. Hienommin sanottuna palvelujen keskittäminen. Näihinkin asioihin tulee luoda yhteinen ajatus siitä, mikä on kunnan arvopohja ja mistä asioista halutaan pitää kiinni ja mistä voidaan tinkiä.
Lentosotakoulun lakkauttaminen paikkakunnalta tuntui alkuun melkein kuoliniskulta. Kuitenkin vähitellen on toivo alkanut taas elää. Kaupunki on tehnyt lukuisia toimia asian eteen ja kuntalaisetkin ovat saaneet aikaa ajatella ja miettiä tulevaisuuttaan järjestykseen. Luulenkin, että yritteliäisyytemme ja sinnikkyytemme palkitaan vielä ja Kauhava lähtee ihan uudenlaiseen nousuun. Ensin tulemme pois kuntaliitossopimuksen alta, sitten katsomme kuntaa uusin silmin ja alamme tehdä töitä yhteisen kaupunkimme eteen!
Tuula Hyrsky
Kirjoittaja on ensimmäisen kauden valtuutettu (kesk.) Kauhavalla. Hän on yksi Kuntalehti.fi:n Kuntaelämää-blogin kirjoittajista. Blogissa seurataan valtuutettujen arkea.
