Vahvistetaan kehityskäytäviä, ei hallintoa
Ministeri Risikko on ilmoittanut, että ei aio tuoda eduskuntaan metropolihallintolakia, koska sitä ei ole ehditty valmistella riittävän huolellisesti. Hän myös totesi, että auki olevia asioita kuten sote-ratkaisu, on liikaa. Vaikka asia ei ehdi istuville valtiopäiville, tarve koko Suomen kannalta tärkeisiin ratkaisuihin ei poistu edes vaalityön ajaksi. Suomen kilpailukyvyn ja metropolialueen kehityksen kannalta on korkea aika keskittyä sisältötavoitteisiin hallintomallien sijaan.
Metropoliseudun kannalta tärkein asia on se, että alueen voimakasta kasvua ohjataan yhteisen näkemyksen pohjalta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Se edellyttää yhteistä metropoliratkaisua ja -kehityskuvaa, ja yhteisiä strategisia valintoja maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden osalta. Jo pelkästään Helsingin seudun 14 kunnan alueella asukasluku nousee nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Kestävien ratkaisujen löytäminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät tätäkin laajempaa tarkastelukokonaisuutta, koko verkostomaisen Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. Ratkaisevan tärkeitä ovat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kehityskäytävät sekä metropolialueella Kehäradan ja Länsimetron ympärille muodostuvat kasvu- ja kehityskäytävät. Tämän kokonaisuuden onnistunut kehittäminen ratkaisee Etelä-Suomen kestävyyden ja kilpailukyvyn tulevaisuudessa.
Tavoitteeksi tulee asettaa esimerkiksi ”Cleantech-Metropoli”, jossa kehityskäytävien muodostamaa aluetta käytettäisiin testialueena älykkään kaupunkirakenteen, älykkään palvelujärjestelmän ja älykkään liikennejärjestelmän luomiseen ja kehittämiseen. Kun asetetaan tavoitteeksi kestävyys ja kilpailukyky, tarvitaan yhteistyötä yritysten, yliopistojen, kaupunkien ja valtion kesken. Kun halutaan tuloksia, on alueen kehittäminen tehtävä verkostomaisesti niin, että mukaan saadaan kaikki käytössä oleva osaaminen.
Kuluvalla hallituskaudella on keskitytty hallintoon, ja metropolialueen ja Etelä-Suomen työssäkäyntialueen kestävyyttä ja kilpailukykyä on yritetty edistää erilaisilla kuntaliitoksilla ja metropolihallinnolla. On ajateltu, että esimerkiksi yhdistämällä Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa syntyisi hallinnollinen kokonaisuus, joka osaisi johtaa ”Cleantech-Metropolin” kehitystä tuloksekkaasti. Mielestäni näin ei synny osaamiskeskittymää vaan lisää byrokratiaa.
Keskitytään tulevalla hallituskaudella asioihin eikä hallintoon. Nyt pitää kiinnittää huomio kunnianhimoisiin sisältötavoitteisiin ja niiden saavuttamista edistäviin tekoihin. Tulevalla hallituskaudella tulee asettaa tavoitteeksi ”Cleantech-Metropoli”, jossa kehityskäytävien muodostamaa aluetta käytettäisiin testialueena älykkään kaupunkirakenteen, palvelujärjestelmän ja liikennejärjestelmän luomiseen, kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä uusien osaamisintensiivisten yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen. Asia edistyisi sopimusperusteisesti yritysten, yliopistojen, kaupunkien ja valtion kesken. Samassa yhteydessä voisi hoitaa metropoliratkaisun kuntien ja valtion kesken. Sekin sujuisi sopimusperusteisesti, jos metropolilakia ei synny.
Jukka Mäkelä
Espoon kaupunginjohtaja
Kirjoitus on alun perin julkaistu Espoon kaupungin verkkosivuilla Kaupunginjohtajan blogissa.
