Palvelut vuoden 2001 tasolle?
Tulevan hallituksen ensimmäisiä suuria tehtäviä on julkisen talouden velkaantumisen kääntäminen laskuun. Tehtävä jäi viime eduskuntakaudella alkutekijöihin ja haaste on seuraavan neljän vuoden aikana sitäkin suurempi.
Riippumatta siitä, onko sopeuttamistarve kaksi vai kuusi miljardia ja sopeuttamisaika neljä vai kahdeksan vuotta, niin tulevan kesän aikana hallituksen on laadittava uskottava suunnitelma koko julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tätä keskustelua ei voi käydä pohtimatta kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Vaikka rakenneuudistukset ovat välttämättömiä, niin parhaassakin tapauksessa niistä saatavat taloudelliset hyödyt vaikuttavat vasta 2020-luvulla.
Nykyisessä taloustilanteessa, jossa verotulojen kasvu on vaimeaa, jokainen kunnille annettu lisävelvoite edellyttää muiden palvelujen leikkauksia, verojen korotuksia tai velkaantumista. Hallitusohjelmaan on syytä kopioida kissan kokoisilla kirjaimilla aikaisemmin sovittu periaate siitä, että valtiolla on velvollisuus rahoittaa kuntien uudet ja laajentuvat tehtävät sataprosenttisesti. Tämä luo perustan sille, että lainsäätäjät eivät voi ulkoistaa ikävien päätösten tekemistä kuntasektorille.
Kuntaliitolla on usein ollut epäkiitollinen rooli vastustaa verorahoituksen piirissä olevia uusia palveluja. Kyse on taloudesta eikä sinänsä hyödyllisistä palveluista. Tiedostamme sen, että lisäsatsaukset ovat aina pois jostakin muusta hyvinvointia tukevasta palvelusta, mikä tuntuu joskus unohtuvan sektoriministeriöiltä ja liian kapeasti omaa etuaan ajavilta ammattikunnilta.
Tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että päätösten taloudelliset vaikutukset pystytään luotettavasti arvioimaan. Valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtaja Tuomas Pöysti kiinnitti jokin aika sitten huomiota lainvalmistelun tason heikentymiseen. Asiasta on helppo olla yhtä mieltä. Tutkimustietoa ei hyödynnetä lainvalmistelussa riittävästi, tai jos hyödynnetään, niin tarkastelu tehdään vain yhden sektorin näkökulmasta. Asioiden vaikutusarviot tehdään hyvin suppeina tai niitä ei käytännössä tehdä ollenkaan.
Hyviä päätöksiä ei synny ilman laaja-alaista tietopohjaa ja siitä käytävää keskustelua. Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää arvioida lainsäädännön taloudellisia vaikutuksia. Kuntaliitto haluaa omalta osaltaan helpottaa tätä vaikeaa arvokeskustelua julkistamalla omat arvionsa kuntien tehtävien ja velvoitteiden taloudellisista vaikutuksista. Tietoja päivitetään jatkossa säännöllisesti ja ne ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden vapaasi käytettävissä.
Vuodesta 2001 lähtien kunnille annettujen tehtävien ja velvoitteiden kustannusvaikutus on Kuntaliiton arvioiden mukaan noin 2 miljardia euroa. Sattumalta siis käytännössä sama summa, mitä julkisuudessa on esitetty kuntien leikkaustarpeeksi seuraavan neljän vuoden aina. Vaikka olisi helppo leikkiä ajatuksella paluusta vuoden 2001 lainsäädäntötasoon, niin todellisuus on tietysti paljon tätä monimuotoisempi. Vähentämistä ei voida missään oloissa toteuttaa vain mekaanisena toimenpiteenä.
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntaliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa.
