Miten itsehallintoalueet vaikuttavat kuntiin? Kuntapäättäjät löysivät kuusi vastausta
Kahvipöytäkeskustelujen ydin on tänä syksynä ollut itsehallintoalueet ja niiden vaikutukset. Monenmoista ajatusta on Kuntatalollakin kuultu. Koimme tarpeelliseksi koota näitä ajatuksia yhteen erilaisten kuntien näkökulmasta.
Uuden sukupolven organisaatiot johtaminen (USO) -verkostoprojektissa toteutimme marraskuun aikana ennakointityön, jossa kuntaedustajat arvioivat itsehallintoalueiden vaikutuksia kuntien toimintaan. Paikalla oli yhteensä 90 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa 31 kunnasta. Suuret, pienet ja keskisuuret kunnat olivat edustettuina.
Ennakointityön tavoitteena oli koota yhteistä ymmärrystä siitä, miten itsehallintoalueiden perustaminen vaikuttaa kuntiin. Osallistujat pohtivat kysymystä laajasti: teemoina olivat kuntien palvelut, elinkeinot, työllisyys ja kilpailukyky, ympäristö ja yhdyskunta, johtaminen ja demokratia, henkilöstö sekä talous. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, minkälaisia vaikutuksia kuntaedustajat pitävät tärkeimpinä.
Valmiutta ennakointiin kuntaedustajilla oli, sillä tuloksena saimme koottua 460 vaikutusta tai muuta selvitystarvetta tai kysymystä. Ennakointityön toteutimme kokeilukulttuurin hengessä uudenlaisin työpajamenetelmin (Dotmocracy ja World Cafe).
Rikas ja laaja aineisto palvelee hyvin kuntien omaa paikallista strategia- ja ennakointityötä. Se tuo näkyväksi erilaisia vaihtoehtoja, kehittämistarpeita ja ratkaisuja. Kuntaliitto hyödyntää aineistoa valtakunnallisessa edunvalvonta- ja kehittämistyössään niin itsehallintouudistuksen kuin tulevaisuuden kunta kärkihankkeissa.
Kuusi seikkaa koskettaa kaikkia kuntia
Luonnollisesti itsehallintoalueiden vaikutukset eroavat toisistaan pienten kuntien, keskisuurten ja suurten kaupunkien näkökulmista. Seuraavat kuusi teemaa tulivat esille jokaisen kuntaryhmän näkökulmasta.
1) Kuntien on panostettava entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin. Valinnanvapaus lisää paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia. Sote-palvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, joten hän tuo valintansa avulla rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille.
2) Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät. Kunnilla on uudenlainen, toimijat yhteen tuova, koordinoiva ja fasilitoiva rooli.
3) Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Kuntien keskinäinen ja kuntien ja itsehallintoalueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa.
4) Itsehallintoalueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on tarvetta kehittää, jotta kunnat voivat hoitaa omaa hyvinvoinnin edistämisen tehtäväänsä. Avointa tiedonkulkua tukevien järjestelmien tarve kasvaa kuntien henkilöstön työn tukemiseksi.
5) Kuntien johtamisjärjestelmiä pitää uudistaa, koska kuntien tehtävät vähenevät. Ainakin valtuutettuja, lautakuntia ja toimialoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Erityisenä huolenaiheena nousi esille se, miten saadaan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa.
6) Kunnat tarvitsevat vähemmän tukipalveluja ja -henkilöstöä, joten tukipalveluorganisaation uudistaminen on edessä. Erityisen paljon huolta kannettiin siitä, miten tämä muutosjohtaminen ja henkilöstön siirtyminen kunnista itsehallintoalueille saadaan toteutettua siten, ettei henkilöstön motivaatio kärsi. Lisäksi uhkana koettiin, että kunnille jää liikaa käyttämättömiä, tyhjiä kiinteistöjä.
Ennakointityön tulosten tarkempi analysointi on työn alla. Tulokset päivittyvät USO-projektin sivuille.
Kaiken kaikkiaan kuntaedustajien esille nostamat vaikutukset korostavat itsehallintouudistuksen kompleksista luonnetta. Ei riitä, että pohditaan itsehallintoalueiden järjestämistä, rahoittamista, johtamista ja palveluiden tuottamista. Samaan aikaan on pohdittava itsehallintoalueiden ja kuntien välisen yhteistyön järjestämistä.
Kunnissa tarpeen pohtia ratkaisuja ja kehittämistarpeita, jotta itsehallintoalueuudistuksen myötä tulevat mahdollisuudet realisoituvat ja uhat saadaan minimoitua. Ei helppo yhtälö ollenkaan. USO-kunnilla on ainakin sellainen keskusteleva ja eteenpäin katsova asenne, joka ratkaisee jo paljon.
Sini Sallinen
Erityisasiantuntija, Kuntaliiton Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen –yksikkö
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa
