Tähän emoji ”Kasvot ilon kyynelten kera”
Vuoden 2015 brittiläinen uudissana on ensimmäistä kertaa graafinen merkki, emoji, ”Kasvot ilon kyynelten kera”, sillä se on maailman käytetyin emoji. Toinen, rakkautta kuvastava sydämenmuotoinen ideografi, arvioitiin viime vuonna maailman suosituimmaksi ja käytetyimmäksi sanaksi.
Suomessa kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisee vuosittain listan uudissanoista, joista osa voi päätyä sanakirjoihin saakka mikäli ne vakiintuvat ja jäävät käyttöön. Lisäksi Yleisradio on ainakin joinain vuosina järjestänyt äänestyksen vuoden sanaksi. ”Sote” oli vuoden 2013 äänestyksessä viides.
Tiedon tultua julkistetuksi sai Suomen maabrändityö ansaittua näkyvyyttä. Suomi on nimittäin ensimmäinen maa maailmassa, jolla on oma kansallinen kokoelma emojeita, joiden on tarkoitus kuvailla suomalaisittain vaikeasti kuvailtavia tunteita, sanoja ja tapoja.
Eräs tunnetta kuvaava emoji on esimerkiksi jäätyneen näköinen sydän, joka kuvaa ”suomalaisen hiljaista rakkauden tunnetta”. Kuvateksti kuvailee tunnetta seuraavasti: ”Suomalainen rakkaus on usein hiljaista. Me suomalaiset emme huuda rakkauttamme maailmalle. Teot puhuvat puolestaan. Milloin rakastamme jotakuta, se on syvää – erittäin syvää.”
Ei siis liene sattumaa, että Suomen maabrändiarvo on tänä vuonna myös ennätyksellisen vahva, maailman neljänneksi vahvin. Vahvuus on eräänlainen luokitus, ja se on Suomen osalta AAA -luokkaa. Maabrändillä on tarkoitus houkutella maahan uusia investointeja, mutta samalla sen merkitys on tuoda esille paikallisia erityispiirteitä, joiden on pelätty katoavan globalisoituvassa yhteiskunnassa.
Suomalaiset erityispiirteet olivat esillä myös pääministeri Sipilän syyskuisessa televisioidussa puheessa keinoina, joiden varaan Suomea tulee rakentaa. Ne ilmenivät myös pääministeristä itsestään hänen todetessaan pohjalaiseen sävyynsä, etteivät suomalaiset puhu ”ilmanaikuisia”. Käsite on lähisukua myös pääministerin lanseeraamalle ”jappasulle”. Ne ilmenevät myös hallituksen kirjauksesta valinnanvapaudesta, joka ”on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa”. Sen verran kirjausta on toistaiseksi kyetty tarkentamaan, että mallia ei tässä kohdin haeta muualta, vaan kyseessä on aidosti suomalainen valinnanvapausmalli.
Kirjauksessa on vahvoja viitteitä ”sipilöinnistä”, joka on oma ehdotukseni vuoden 2015 sanaksi.
Jean-Tibor IsoMauno
Lakimies, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikkö
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa
