Lisävirtaa Oulun Kuntapäiviltä – Keskustalta odotetaan linjavastausta
Oulun kaupunginteatterin päänäyttämö oli hiiren hiljaa tiistaina 14.5.2013, kun pääministeri Jyrki Katainen, kok., käveli puhujakorokkeelle. Saliin oli saatu mahtumaan 1 087 istuinpaikkaa, mutta väkeä oli niin paljon, että katsomon kulkuväylät, portaat ja ovenpieletkin täyttyivät. Pääministeri oli Kuntapäivien odotetuin ja kiinnostavin vieras. Hänessä viime kädessä henkilöityy kunta- ja sote-uudistus – niiden pitkittyminen tai epäonnistuminen.
Kataisen sanoman ydin oli yhteistyö. Hän haluaa rakentavaa suhtautumista, ei repivää ja riitaisaa kampittelua. Ja kun kuulijakuntana oli koko Suomen kuntakenttä laidasta laitaan, puhujan oli pakko liikkua kovin korkealla ja yleisellä tasolla. Jonkinlaista konkretiaa toivat toki Petteri Orpon, kok., työryhmän sote-linjaukset, joita Katainen estoitta kehuikin. Erityisen arvokkaana hän piti sitä, että linjaukset perustuivat Kuntaliiton yksimieliseen esitykseen.
Katainen piti yleisönsä tiukassa otteessaan; ei väliaplodeja, mutta ei salista myöskään kukaan kesken puheen poistunut. Lopputaputukset olivat asialliset. Katainen ei jäänyt Kuntapäiville kahvittelemaan tai pitämään käytäväparlamenttia, vaan poistui salista avajaisjuhlan vielä jatkuessa. Halukkaat – jos olisivat hoksanneet – olisivat voineet tavata pääministerin Oulun Rotuaarilla paria tuntia myöhemmin paikallisen kokoomuksen järjestämässä katutapahtumassa.
Suurta tungosta ei ollut, vain pari kourallista ihmisiä.
Katainen jatkoi samaa teemaa, joskin oppositiota kohtaan paljon kärjekkäämmin, parin päivän kuluttua eduskunnassa, jossa hän esitteli sote-linjauksia. Eduskunnassa hän esitti myös keskustalle kipakan peruskysymyksen; onko se Kuntaliitossa yksimielisesti hyväksytyn mallin takana myös eduskunnassa?
Ja vielä pidemmälle hän meni vaatimalla keskustalta myös vastausta Kuntaliittoa koskevaan kysymykseen; aikooko keskusta koventaa linjaansa Kuntaliitossa? Miten käy yhteistyölle?
Vaikka politiikassa on tapana olla vastaamatta vastapuolen kysymyksiin, pääministerin kysymykset ovat sitä luokkaa, ettei keskusta voi vastausta välttää.
Kuntaliiton valtuusto järjestäytyy 5. kesäkuuta, ja seuraavana päivänä Kuntaliiton uusi hallitus aloittaa työnsä. Valtuuston johtoon tulee keskustan Mauri Pekkarinen ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Tapani Tölli.
Keskustalla tapahtuu Kuntaliitossa viestikapulan vaihto; Pekka Nousiainen siirtyy valtuuston johdosta viettämään vapaaherran päiviä ja Lasse Hautala hallituksen varapuheenjohtajan paikalta rivijäseneksi. Keskustalla on tarkka paikka, ettei Kuntaliitossa tule ”vaihtorikkoa”, sillä liputtavia tuomareita riittää.
On aina mukavaa nähdä vanhoja tuttuja. Oulun kaupunginteatterin aulassa vastaan kävelivät oululaiset Martti Korhonen, vas., Tuija Pohjola, sd., Esko Kurvinen, kok., kuin Lyly Rajalakin, kok. Kaikki eduskunta-ajan tuttuja.
Keskeisessä asemassa olivat kuitenkin toistatuhatta uutta valtuutettua eri puolilta Suomea. Esimerkiksi entisen Halikon entinen kunnanjohtaja Simo Paassilta, on nyt Salon kaupunginvaltuuston demarijäsen ja nuoremmille kollegoilleen oiva mentori. Myös muutama muu eläköitynyt kuntajohtaja on siirtynyt luottamusmieheksi.
Oulussa puhuttiin myös politiikkaa. Toisena kokouspäivänä käyty yleiskeskustelu ei tuonut yllätyksiä. Poliittiset ryhmät esittivät ryhmäpuheenvuoronsa, minkä lisäksi vain vasemmistoliiton kotkalaisaktiivi Pentti Tiusanen piti lyhyen puheen. Myöskään valtuustoehdokkaiden nimilistaan ei tullut muutoksia, joten Kuntaliiton ääntä ja päätösvaltaa käyttää seuraavat neljä vuotta Oulussa valittu valtuusto ja sen kesäkuun alussa valitsema hallitus.
Yksi Kuntapäivien valopilkkuja oli ”Osaava kunta” -tutkimuksen julkistaminen ja sitä koskeva koko aamupäivän seminaari. Oli pitkästä aikaa raikasta kuunnella intohimoisia ja ennakkoluulottomia ajatuksia kuntien tulevaisuudesta. Puheet olivat kaukana kunta- ja sote-uudistuksen jargonista, joka jo tyylilajinakin on menettänyt ihmisistä otteensa. Jari Stenvall, Pasi-Heikki Rannisto ja Sini Sallinen ovat tehneet hatunnoston arvoisen työn. Menestystä heille!
Sama tuli mieleen kun katseli ja kuunteli Oulun menestystarinaa ja uuden Oulun rakentamista. Tämän hetken talousvaikeuksista huolimatta Oulussa yhdistyvät käytännössä ”Osaavan kunnan” perusosat: avoimuus, vuorovaikutus ja osaaminen – kokousisännyyttä ja vieraanvaraisuutta myöten!
Ja tämä kaikki on ihan itse tehtynä, ilman valtakunnan hallituksen opettavaa sormea.
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 7/2013
