Miten kuntien päättäjät kiinnostuisivat työkyvyttömyyden kustannuksista?
Kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa muiden asioiden ohella kunnan taloudenpidosta. Valtuusto päättää kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävänä luottamuselimenä kunnan taloudesta ja toiminnasta.
Keva tiedotti kesäkuussa tutkimuksesta, jossa kuntien talous- ja rahoitusjohtajat arvioivat, että suurin osa poliittisista päättäjistä ei tunne työkyvyttömyydestä organisaatiolle aiheutuvia kustannuksia.
TYÖKYVYTTÖMYYS AIHEUTTAA Kevan laskelmien mukaan kunnille noin 2,2 miljardin euron kustannukset vuosittain. Summaan päästään, kun sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden sekä työterveyshuollon kustannukset lasketaan yhteen. Kustannukset ovat keskimäärin 12,6 prosenttia kunta-alan organisaatioiden palkkasummasta.
Miksi päättäjät kokevat kustannukset niiden suuresta mittaluokasta huolimatta etäisiksi?
YKSI KESKEINEN SYY liittyy tiedon hyödyntämiseen organisaation johtamisessa. Poliittisilla päättäjillä ei välttämättä ole käytössään tietoa työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista ja työkyvyttömyydestä laajemmin.
Tiedolla johtamisen näkökulmasta kyse on yksinkertaistaen siitä, että organisaation HR-järjestelmissä olevan työkykyasioita koskevan datan tulisi jalostua mittareiksi, joille asetetaan tavoitteita ja joiden toteutumista seurataan.
PITÄISI ANALYSOIDA kehitystä ja siitä tulisi tehdä johtopäätöksiä sekä laatia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Aineistosta tulisi muodostaa myös poliittisille päättäjille suunnattu näkymä kustannuksista ja niiden taustalla olevista syistä.
Tällä hetkellä haasteena on saada kuntaorganisaatioiden tietojärjestelmät tuottamaan paremmin tietoa, jota voidaan käyttää työkykyasioiden johtamisessa. Nykyiset järjestelmät eivät välttämättä tuota tätä tietoa tai raportointi on hankalaa. Organisaatioista saattaa myös puuttua tarvittavaa osaamista.
Työkyvyttömyyden ja työhyvinvoinnin mieltäminen taloudellisiksi asioiksi ottaa yleisemminkin vasta ensiaskelia. Ollaan pitkälti vaiheessa, jossa on vasta mahdollisuus kuvailla kustannusten mittaluokkaa ja rakennetta.
TULEVAISUUDESSA TARVITAAN enemmän auki purettuja analyysejä työkyvyttömyyskustannusten taustalla olevista syistä. Käytössä tulisi olla enemmän tietoa siitä, miten erilaiset toimenpiteet ovat purreet ja vähentäneet työkyvyttömyyttä ja sitä kautta kustannuksia.
On lähestyttävä investointilaskelmia, vaikka niihin liittyykin merkittäviä haasteita työkykyasioihin sovellettuna. Kuitenkin tämäntyyppiset laskelmat avaisivat päättäjien silmiä ja auttaisivat heitä mieltämään työkykyasiat johdettavissa ja vaikutettavissa olevina.
Kevan laskelmien mukaan samantyyppisten ja -kokoisten kuntaorganisaatioiden välillä on merkittäviä eroja työkyvyttömyyskustannuksissa. Vaikka osa eroista selittyykin esimerkiksi erilaisella ammattirakenteella, on organisaatioiden omalla toiminnalla suuri merkitys.
PUHUTAAN TYÖKYKYJOHTAMISESTA, jolla tarkoitetaan yksinkertaisesti organisaation työkykyasioiden hoitoa niin, että osataan tarttua erilaisiin työkykyongelmiin ja toimia oikein niiden hoitamiseksi.
Päättäjien tulisi asemansa puolesta olla tietoisia työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista. Tietoisuus on kuitenkin vasta hyvä alku.
Päättäjien tulisi hoitaa aktiivisesti omaa rooliaan organisaation työkykyjohtamisen kokonaisuudessa asettamalla strategisia tavoitteita ja seuraamalla niiden toteutumista. Tämä on mahdollista, kun organisaation työkykyjohtaminen on toimiva kokonaisuus ja nykyisin pinnalla oleva tiedolla johtaminen on mahdollista myös työkykyasioiden kohdalla.
Pauli Forma
Kirjoittaja on Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 9/2014