Uutisanalyysi: Onko SAK vain kolme kirjainta?
Pääjohtaja Reijo Karhinen sanoi 10.8. Radio Suomessa, että meillä on 3–4 vuotta aikaa laittaa taloutemme kuntoon, muutoin meidät paha perii, kun euroalueen korot lähtevät muutaman vuoden kuluttua nousuun.
OP Pohjolan pääjohtaja Karhisen mukaan silloin ei olisi kiva olla suomalainen. Hänen ajattelunsa perustuu hyvin yksinkertaiseen huomioon; Euroopassa, Suomea ja Kreikkaa lukuun ottamatta, talous kasvaa, mikä tietää korkojen nousemista kun varmuus euroalueen talouskasvusta muutaman vuoden kuluessa saadaan.
OP Pohjola on rankattu maailman kymmenen pankin kärkikaartiin. Ymmärrämmekö me tämän?
Karhinen on saanut omat nurkkansa loistokuntoon, ehkä hänestä olisi apua myös koko Suomen nostamisessa!
VANHA TYÖMARKKINATOTUUS on, ettei SAK ole muuta kuin kolme kirjainta. Tällä tarkoitetaan sitä, että miljoonajäseninen Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto, SAK, on vahva vain jäsenliittojensa kautta. Jos SAK:n puheenjohtajalta Lauri Lylyltä puuttuu esimerkiksi Metallityöväen Liiton tuki, hän on silloin vain yksi Lyly muiden lylyjen joukossa, ja keskusteluja käydään Metallin puheenjohtaja Riku Aallon kanssa. SAK olisi silloin vain kolme kirjainta.
Lauri Lyly tuli SAK:n puheenjohtajaksi vuonna 2009 legendaarisen Lauri Ihalaisen jälkeen.
NYT JOS KOSKAAN ay-johtajilta vaaditaan rohkeutta ja johtajuutta. Yhteiskuntasopimusta on hankala rakentaa pelkkien ei-listojen varaan, jollaisen SAK julkaisi ilmoittaessaan neuvotteluhalukkuudesta. SDP jatkoi odotetusti samalla ei-linjalla. Selvittelymies, ex-valtakunnansovittelija, Juhani Salonius on taitava ja kokenut mies, mutta kohtuuttoman suurta taakkaa ja tiukkaa asialistaa ei hänelle pidä laittaa.
Hakaniemen fiksu porukka tietää, ettei ei-linjalla ratkaista sen paremmin puolueen kuin ammattiliitojenkaan tulevaisuutta.
Rohkeutta ja johtajuutta tarvitaan myös politiikassa.
PARIKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN sanottiin, että maan tärkein talouspoliittinen keskustelu käydään SDP:n sisällä, ja leikkimielisesti, että Helsingin Sanomat on maan suurin työväenlehti. Nyt demarit ovat kutistuneet alle 15 prosentin puolueeksi ja Hesarikin on pienentynyt.
Myös lehden suhtautuminen demarijohtajiin on muuttunut 180 astetta. Pääkirjoituksessaan 13.8. lehti sivaltaa: ”SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tulkitsee työajan pidentämisen tarkoittavan ”satojatuhansia uusia työttömiä” (Ylen uutiset 11.8.). On oikeastaan hyväntahtoista tulkita, että entinen valtiovarainministeri ymmärtää näin vähän talousteoriaa. Pahantahtoista kun olisi arvioida, että hän muuntaa totuutta sopimaan oppositiopolitiikan tarpeisiin ja panee sen kansantalouden etujen edelle.”
Lehti kannattaa yhteiskuntasopimusta ja veroalea.
Orastusta korporaatioiden, ja yhteiskuntasopimusta puuhaavien, ulkopuolelta tulee erityisesti Turun telakan laivatilausten ja Metsä Groupin Äänekosken jättitehtaan suunnalta. Ne ovat saaneet erittäin positiivisen vastaanoton talousmediassa.
LISÄKSI VALTIO TEKI rohkean päätöksen ottamalla vetovastuun Talvivaaran uudelleen käynnistämisestä. Kun vielä kaikki konkurssiin liittyvät juridiset kiemurat saadaan ratkaistua, ja pörssiyhtiö Talvivaara palautettua henkiin, löytyy osakkeenomistajilta varmasti rutosti halua sijoittaa yhtiöön lisärahaa. Nythän piensijoittajien rahat ovat olleet nollan arvoisia, kun Talvivaaran pörssikauppa suljettiin muutama kuukausi sitten.
Aivan oma lukunsa koko Oulun seudulle on Fennovoiman ratkaisu.
Nämä kaikki ovat alueilleen suuria ja merkittäviä asioita. Kunnille ne antavat verotuloja ja uskoa tulevaisuuteen.
KUNTAPUOLEN SISÄLTÄ on luvassa suuria uutisia, kunhan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisessä päästään kunnolla liikkeelle. Alkutahdit on jo lyöty ja loppukuusta asiaa pohditaan muun muassa kuntajohtajien ja kuntatyönantajien kokouksissa. Ja tietysti kuntia muistetaan taas asiaa koskevalla uudella kysymyssarjalla.
Yleinen ilmapiiri on odottava ja positiivinen, mutta tässäkin koitoksessa – piru asuu pikku asioissa.
Hannu Lehtilä
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 8/2015