Itsehallinnon syvä olemus
Maan hallitus on linjannut, että aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat).
Valtiovarainministeriö on asettanut selvityshenkilön valmistelemaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista. Selvityshenkilöksi on kutsuttu ministeri Lauri Tarasti. Tarasti piti muutama päivä sitten ns. väli-infon, jossa hän avasi selvitystyönsä päälinjoja. Tarastin muistiossa todetaan itsehallintoalueiden rahoituksen osalta seuraavaa: ”Tehtäväni ei koske SOTE:a eikä rahoitusjärjestelyjä”.
On varsin merkillistä, että selvitysmies Tarasti on unohtanut sen tosiasian, että juuri rahoitus on se elementti millä mitataan kunkin toimijan – tässä tapauksessa itsehallintoalueiden itsenäisyys ja toimintojen edellytykset. Itsehallinnon syvin olemus kumpuaa siitä, että alueilla on sekä itsemääräämisoikeus sitä koskeviin asioihin, sekä siihen miten itsehallinto taloudellisesti toteutetaan.
Tarastin kompetenssia ei ole tarkoitus kyseenalaistaa, mutta jos näinkin suuren kokonaisuuden selvitysmies ei ymmärrä toiminnan ja talouden välistä yhteyttä on huoli siitä, että maan hallitus laput silmillä hyväksyy selvitysmiehen raportin ja linjaa tulevia uudistuksia sen pohjalta.
Itsehallintoalueiden todelliseen itsehallintoon on herätty vasta loppuvuodesta 2015 valtakunnallisessa keskustelussa. On keskitytty siihen kuka mahdollisesti mistäkin asiasta päättää, mutta on autuaasti unohdettu rahoituksellinen elementti – se, kuka palvelut maksaa.
Se kuka palvelut maksaa, päättää myös miten palvelut järjestetään ja tuotetaan.
Kirjoitin huolestuneena aiheesta (LK 11.4.2015) toteamuksella, että: ”Mallissa valtaa – eurot mukaan lukien – siirtyisi merkittävästi valtiolta maakuntahallinnolle. Suurin kädenvääntö tultaneen käymään siitä, mitkä tehtävät – ja eurot – olisivat siirrettävissä maakuntaan”. Esitin myös lisäkysymyksen: ”Ollaanko näin radikaaliin muutokseen valtion taholta valmiita?”.
Totesin myös (LK 23.4.2015) että: ”Maakuntien ja kuntien näkökulmasta vaalien tulos on teoriassa paras mahdollinen. Mitä keskustan vaalivoitto merkitsee maakuntien ja kuntien taloudelle ja toiminnoille ? Siihen ei kannata maakunnissa asettaa yltiökorkeita odotuksia”.
Edellä mainitut kysymykseni ovat aktualisoituneet viimeistään tähän päivään jolloin on pian odotettavissa hallituksen lopullinen linjaus sote- ja itsehallintoalueiden rahoituksesta. Ehkä tähän problematiikkaan olisi ollut hyvä herätä ajoissa monilla eri foorumeilla.
Maakuntien tuleva itsehallinto ja sen aste tullaan mittaamaan sillä, tuleeko itsehallintoalueille verotusoikeus ja sitä kautta tosiasiallinen mahdollisuus päättää asioistaan. Mikäli itsehallintoalueiden verotusoikeutta ei synny, ei synny todellista itsehallintoakaan.
Olli-Pekka Salminen, HTM, kunnallisoikeus
