Helsingin valtuutetuilta heikko arvio läpinäkyvyydelle valmistelussa
Valtuustotyön parantamisen keinoina Helsingin valtuutetut esittivät muun muassa puheenvuorojen lyhentämistä minuutilla sekä ennakoivampaa päätöksentekoa, jossa informaatiota valmistelusta jaettaisiin ajoissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Valmistelun läpinäkyvyys ja selkeys sekä mahdollisuus vaikuttaa valmisteltaviin asioihin toteutuvat heikosti Helsingin kaupunginvaltuuston työssä, arvioivat valtuutetut.
Helsingin kaupungin tekemässä kyselytutkimuksessa valmistelun läpinäkyvyyden ja selkeyden koki hyväksi alle viidesosa vastanneista. Erittäin hyväksi sitä ei arvioinut yksikään valtuutettu.
Viranhaltijoiden valmistelua arvioivissa vastauksissa yli puolet piti valmisteluasiakirjoja pääosin moitteettomina, mutta toisaalta läpinäkyvyys, valmistelun avoimuus ja kuntalaisten kuuleminen arvioitiin heikoiksi. Lähes joka kolmas vastaaja koki, että viranhaltijoiden tiedottamisessa kaupunkilaisten suuntaan on parannettavaa.
Vastaajista 39 prosenttia piti asioiden käsittelylle varattua aikaa riittävänä, mutta lähes yhtä suuri osuus (34 %) piti asioiden käsittelyyn varattua aikaa riittämättömänä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lähes puolet (44 %) vastanneista piti mahdollisuuksiaan vaikuttaa valmisteltaviin asioihin huonoina tai erittäin huonoina.
Tärkein tietolähde toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen liittyvissä asioissa valtuutetuilla ovat tiedotusvälineet.
Vastanneista 70 prosenttia sanoi saavansa paljon tai erittäin paljon tietoa tiedotusvälineiden kautta. Selvästi pienempi merkitys oli toiminnan ja talouden neljännesvuosiraporteilla, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksella sekä tilasto- ja tutkimustiedolla. Vähiten merkittäviä tietolähteitä olivat kaupunginhallituksen toimintakertomukset sekä hallintokuntien vuosikertomukset.
”Kaupungin verkkosivuja ei päivitetä kaikilta osin riittävän usein. Tämä on todella kurjaa kaupunkilaisten kannalta. Valtuutettu voi muistella, että asia on edennyt, kaupunkilainen ei verkkosivujen perusteella tiedä tätä. [—] Myös negatiivisen kehityksen etapit = takapakit on uskallettava kertoa avoimesti”, eräs vastaaja taustoittaa, miksi tiedotusvälineet ovat asiantuntijalähteitä suuremmassa roolissa.
Avoimuudessa parannettavaa
Tutkija Anna Idströmin mukaan valtuuston toimintakulttuurista annettujen avovastausten perusteella näyttää siltä, että kuluneella valtuustokaudella käytössä olleet toimintatavat ovat joidenkin valtuutettujen kokemusten mukaan ainakin osittain sulkeneet pienimpien ryhmien edustajia päätöksenteon valmistelun ulkopuolelle.
– Tämä olisi demokratian toteutumisen kannalta lisäselvitystä kaipaava kysymys, Idström toteaa tutkimuskatsauksessa.
”Kaupunginhallitusryhmät ovat Helsingissä – monista muista kaupungeista poiketen – omaksuneet käytännön, jossa kaupunginhallituksen ulkopuolella olevat ryhmät jätetään myös valmisteluvaiheen informaatioiden, neuvottelujen ym. ulkopuolelle”, eräs vastaaja toteaa.
Toinen vastaaja kritisoi avoimuuden vastaisena käytäntöä, jossa asian valmistelija käy ennakkokeskusteluja toimielimen puheenjohtajan kanssa:
”Muulla porukalla ei ole aavistustakaan, mitä lautakunnan pj on sopinut virastopäällikön kanssa, millaista painostusta käyttänyt, mitä asioita pannut ohituskaistalle jne. Siksi totean, että käytäntö on ’erittäin merkittävä’ – mutta nimenomaan negatiivisessa mielessä.”
Valtuutetut arvioivat valmiutensa hyviksi
Lähes puolet (47 %) vastanneista arvioi valtuustokauden strategiaohjelman tavoitteiden toteutuneen hyvin.
Valtuutetut myös arvioivat oman kykynsä toimia valtuustossa hyväksi. Useimmissa asioissa vastaukset antoivat valtuustotoiminnan edellytyksistä paremman kuvan kuin edellistä valtuustokautta koskenut kysely.
Vastanneista 80 prosenttia piti tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan valtuutetun työhön joko erittäin hyvinä tai hyvinä, ja vain kolme vastaajaa arvioi omat kykynsä huonoiksi tai erittäin huonoiksi.
Kysely lähetettiin kaikille valtuutetuille (85) ja varavaltuutetuille. Vastauksia tuli 30 valtuutetulta ja 12 varavaltuutetulta.
”Tuloksia voitaneen pitää selkeästi suuntaa antavina valtuustotyöskentelyn nykytilasta. Oletukselle tulosten kohtuullisesta luotettavuudesta antaa taustatukea myös se, ettei vastauksissa ollut silmiinpistäviä eroja vuonna 2012 suoritettuun kyselyyn verrattuna – esimerkiksi arviot eri tahojen vaikuttavuudesta ja eri toimintatapojen tehokkuudesta näyttävät pysyneen pitkälti samoina”, tutkijat toteavat.
